R&D Kesä Jatkuu

 Morjens!

Kolme viikkoa on mennyt taas kuin siivillä ja nyt olisikin jo omalta osaltani viimeisen blogitekstin aika! Näiden viikkojen aikana toimisto on ollut kesätyöntekijöitä lukuun ottamatta lähes tyhjä lomien takia, joten hommia on saanut tehdä erittäin rauhaisessa ympäristössä. Lentokentänkadun toimistolla sijaitseva lounasravintolakin lomaili parin viikon ajan, joten lähialueiden ravintoloita on tullut koluttua huolella läpi. Jokaisesta ravintolasta tehtiin toki asianmukaisesti kattavat arvostelut exceliin ja parhaan lounaspaikan titteli meni tällä kertaa Pirkkalan Itsudemolle (ei maksettu mainos). Vaikka nyt lomien aikaan on saanut tehdä rauhakseen hommia, odotan jo innolla sitä, että työpaikalle tulee hieman vilinää ja palavereita on taas normaaliin tahtiin!

Nyt viime viikkojen aikana olen päässyt jatkamaan ei niin kiireellisien hommien parissa, joista osaa aloittelin jo toukokuussa. Paljon siis erilaisten raporttien läpikäyntiä ja excelöintiä sekä raporttien hakusysteemien parantamista. Kattilapintojen korroosion (raskasmetallikloridi- ja alkalikloridikorroosion) lisäksi olen nyt päässyt tutustumaan märkäkorroosioon. Korroosion syntytavat voivat siis olla hyvinkin erilaisia riippuen olosuhteista. Märkäkorroosiota käsitteleviä tutkimusraportteja läpikäydessä on myös sivussa oppinut esimerkiksi laivojen scrubbereista sekä sellutehtaisiin soveltuvista LignoBoost- ja tuhkienkäsittelyprosesseista.

Aiemmassa blogitekstissä mainitsemiani kirjallisuuskatsauksia on tullut myös tehtyä, tällä kertaa jätepuuhun liittyen. Euroopassa on erilaisia luokitteluja polttoon menevälle jätepuulle, sillä esimerkiksi maalia sisältävissä laudoissa tms. on yleensä paljon lyijyä ja muita haitallisia aineita. Näille alkuaineille on siis määritelty raja-arvot ja kerrottu kuinka paljon minkäkin luokan jätepuuta saa kattilassa polttaa. Olen myös päässyt tekemään kilpailijavertailua eli selvitellyt erään pienikokoisen firman tuotetarjontaa ja kauppoja. Työtehtäviä on siis ollut tarjolla useampia yhtä aikaa, mikä mahdollistaa kivasti hommien vaihtelun vaikka työpäivänkin aikana!

                                             Kahvikeidas

Kesän töiden perusteella voin kyllä sanoa tykkääväni tämän tyyppisistä R&D hommista! Välillä työtehtävät muistuttavat yllättävän paljon opiskelua, kun tekee vaikkapa kirjallisuuskatsauksia (mikä on mielestäni hyvä asia, koska opiskelu best!). Toisaalta esimerkiksi erilaisien mittauksien suorittaminen ja analysointi on jo sitten hieman spesifimpää tutkimusta. Paljon on tullut opittua muun muassa polttoaineiden kemiallisen koostumuksen vaikutuksesta kattilaan ja eri materiaalien kestävyydestä. Omat tiedonhakutaidot ovat kehittyneet ja esimerkiksi Scopusta osaan käyttää nyt huomattavasti tehokkaammin. Toki myös englannin kielen taidot on päässyt kehittymään nyt kun ensimmäistä kertaa se on pääasiallisena työkielenäni.

Itselläni työt jatkuvat syyskuun alkupuolelle saakka. Kesälomaa ei siis tänä kesänä tule olemaan, mutta viime kevät oli mun opintojen osalta sen verran kevyt, että en koe lomalle nyt tarvetta. Sitä paitsi yksittäisiä päiviä voisi kuitenkin saada helposti vapaaksi liukumasaldon ansiosta ja toki etätöiden teko mahdollistaa työskentelyn muualtakin kuin Tampereelta käsin! Elokuun loppupuolella on myös tulossa pari mukavaa tapahtumaa töiden puolesta (toivottavasti korona ei sotke näitäkin suunnitelmia). Toiminnon päivässä keskustellaan strategioista ja töiden jälkeen luvassa on ainakin saunomista ja suppailua. Sen lisäksi tulossa on R&D kompetenssien kesäpäivät, joita lähdetään viettämään Turun saaristoon. Suunnitelmissa on purjehtia Örön linnakesaarelle, jossa luvassa on saunomista, valinnan mukaan melomista, pyöräilyä tms. ja rentoa oleskelua. Purjehtiminen on mulle aivan tuntematon juttu eikä Turun saaristossakaan ole tullut ikinä käytyä, joten odotan tätä reissua erittäin paljon!

Kaiken kaikkiaan kesä Valmetilla on siis sujunut oikein hyvin! Valmet on energia- ja ympäristötekniikan (ja aika monen muunkin alan) opiskelijoille loistava työpaikka ja erilaisia työtehtäviä löytyy tuotannosta suunnitteluun ja myyntiin. Kansainvälinen ja monimuotoinen työyhteisö on aivan mahtava asia ja jo perehdytyksessä painotettiin oikeita toimintatapoja (code of conduct). On ollut ilo huomata, miten tasavertaista ja kunnioittavaa toisten kohtelu on täällä ollut (vaikka toki sen pitäisikin olla aivan itsestäänselvä asia). Työkaverit ovat aivan huippuja ja kesähessuporukalla on keretty hengailla myös vapaa-ajalla. Jälleen kerran on siis saanut huomata, miten suuri vaikutus hyvällä työporukalla on töissä viihtymiseen! Mainittakoon loppuun vielä Valmetin kesärekrymessut, joihin itsekin osallistuin tammikuussa. Messuilla sai tarkempaa tietoa eri kesätyömahdollisuuksista ja siellä pääsi myös esittämään kysymyksiä esimiehille. Viime kerralla tapahtuma järjestettiin virtuaalisesti ja koin saavani sieltä paljon hyvää infoa niin Valmetin eri kesätyöpaikkojen työnkuvista kuin myös yleisesti työnhausta. Jos siis kesätyöt Valmetilla yhtään kiinnostaa niin suosittelen osallistumaan kesärekrymessuille!

Toivottavasti teistä on ollut mukavaa lueskella mun työhommista Valmetilla! Jos on herännyt jotain kysyttävää niin yhteyttä voi ottaa vaikka Telegramissa (veeraparkkila) ja toivottavasti syksyllä myös killassa. Hyvää loppukesää kaikille, pysykää terveinä ja reippaina!

-Veera

Pohjakosketuksia ja biologisen prosessin valvontaa

 Heipsun!

Kesätöiden puoliväli on jo ylitetty ja hellekin lopetti ulkotyöläisten piinaamisen ainakin hetkeksi. Viikot ovat vierineet nopeasti ja meistäkin on alkanut tulla melkoisia ammattilaisia hommissamme, vaikka itse sanommekin.  

Jätevesilaitos on pyörinyt suhteellisen kivuttomasti omalla painollaan. Toki muutamia vikatilanteita on saanut eteensä, kuten kuumuudesta temppuilevia venttiileitä ja kompressoreita, joiden häiriöitä saa välillä jatkuvasti olla kuittaamassa, sekä näytteenottimen letkun yhtäkkinen hajoaminen, jonka vuoksi pari näytteenottoaamua saivat mielenkiintoista lisäactionia. Kaikesta on kuitenkin selvitty hyvin joko ihan omin avuin tai vakkareilta neuvoa kysymällä. 

Päivät kulkevat jokseenkin samalla rytmillä. Meillä on kiinteä työaika ja päivä alkaa aina seitsemältä ja päättyy puoli neljältä. Kuten viime postauksessa kerroimme, kuljemme työmatkan yleensä yhdessä pyörällä. Matkaa kertyy Hervannasta noin 9 km, joten olemme sopineet, että lähtö on klo 6:15, tosin nykyään käytännössä aina vähintään jompikumpi on muutaman minuutin myöhässä. :D Lähtöaikaan on onneksi laskettu hieman marginaalia ja olemme aina hyvissä ajoin perillä. Päivä alkaa aamukahveilla, jonka jälkeen lähdetään päivästä riippuen joko hakemaan näytteitä, tarkistamaan prosessin tilannetta valvomoon tai tekemään muita hommia milloin missäkin tarvitaan. Ennen lounasta ehditään pitää toinenkin kahvitauko, eihän kunnan hommissa saa sentään ihan liikaa hikoilla ja pieni nälkäkin ehtii siihen mennessä jo tulla. Loppupäivä kuluu niiden tehtävien parissa, jotka kulloinkin ovat etusijalla prioriteettilistalla. Eikä toki unohdeta käydä iltapäiväkahvilla! 

Meillä on muutamia hommia, jotka pitää hoitaa viikoittain, kuten ilmastusaltaiden happipitoisuuksia mittaavien antureiden puhdistus, sekä joitakin tietyille päiville määrättyjä tehtäviä, kuten jo aiemmin mainittu näytteiden keräys. Perushommien lisäksi on isompia ja pienempiä projekteja, joita hoidetaan tärkeysjärjestyksessä eteenpäin. Nyt kesällä tehdään paljon huoltotöitä, joihin mekin olemme päässeet osallistumaan. Viime viikkoina isona projektina on ollut yhden ilmastus- ja jälkiselkeytyslinjan tyhjentäminen, peseminen ja huoltaminen, johon onkin mennyt aimo osa työpäivistä. Altaat ovat 4-6 metriä syviä, joten pelkkä tyhjennyspumppaus vei reilun viikon. Tällä hetkellä käynnissä on ilmastusaltaan pohjalla olevien ilmastinkumien vaihto ja siihen saakin aikaa kulumaan, sillä kumeja on 1800.  

Pohjalle on tänä kesänä päästy useasti. :D Jälkiselkeytysaltaan pesua ja ilmastusaltaan ilmastinkumien vaihtoa. 

Esittelypostauksessa kerroimme, että olemme toisinaan hieman eri tehtävissä laitoksella, vaikka monia juttuja teemme myös yhdessä. Tällä kertaa pääsette lukemaan tarkemmin Marikin hommista biologisen prosessin puolella. Vesi tulee biologiselle puolelle välppäyksen, hiekanerotuksen ja esiselkeytyksen jälkeen. Välpät poistavat vedestä isoimmat roskat ja esiselkeytyksessä vähennetään kiintoaineen määrää laskeuttamalla. Seuraavaksi veteen lisätään kalkkia ja ferrisulfaattia, jotka ovat jo biologisen prosessin hoitajan vastuulla. Sitten päästäänkin asian pihviin eli aktiivilieteprosessiin, jossa mikrobit käyttävät orgaanisia yhdisteitä ravintonaan poistaen samalla fosforia ja typpiyhdisteitä jätevedestä. Tämän jälkeen vesi siirtyy jälkiselkeytysaltaisiin, joista pinnalle jäävä puhdistettu vesi jatkaa matkaansa Pyhäjärveen. Aktiiviliete laskeutuu altaan pohjaan, josta se pumpataan uudelle kierrokselle ilmastukseen. 

Biologisella puolella prosessinhoidon tavoitteena on varmistaa prosessin toimivuus, eli se, että ympäristölupien mukaisiin puhdistustavoitteisiin päästään. Tätä valvotaan laboratoriotuloksilla, joita varten me hoidamme vain näytteenoton, ja sitten tulosten tultua tarkistetaan, että puhdistustulokset ovat vaadituissa rajoissa. Tarvittaessa säädetään prosessia mukauttamalla ilmamääriä tai kemikaalien annostelua. Tänä kesänä on ollut niin tasaiset sääolosuhteet ja virtaamat (eli rankkasateita ei ole ollut), että paljoa ei ole tarvinnut prosessiin puuttua.

Lisäksi valvotaan biologisen prosessin kiintoainemääriä. Kuten jätevesiprosessia opiskelleet tietävät, kiintoainemäärän on oltava oikea suhteessa poistettavaan typen ja fosforin määrään (CNP-suhde). Kiintoainemittausten tekoa kutsutaan Viinikanlahdessa hilpeästi kakkujen tekemiseksi, lähinnä sen takia että hommaan sisältyy uuni. Muistuttaa toki suodatettu ilmastusaltaan liete etäisesti todella epäonnistunutta kakkua noin 1 millimetrin korkeudellaan ja säännöllisen pyöreällä muodollaan, mutta lopputuote on lähempänä hyvin pientä kääretorttua kuin kakkua. Kiintoainemääriä valvoakseen Marikin työnkuvaan kuuluu “kakkujen leipominen” noin kahdesti viikossa. Syntymäpäivän koettaessa elokuussa Marikin täytynee tuoda työpaikalle jotain muuta kuin kakkua, sillä vaikka Marikki ennen tätä kesää tunnettiin ehkä ihan taitavana niiden tavanomaisempien kakkujen leipomisessa, Viinikanlahden työntekijät saattaisivat olla vähän epäluuloisia Marikin kakkuja kohtaan, vai mitä luulette? 

Palautuslietteen laskeutuvuuden mittausta ennen kakkujen tekoa. 

Ensi kerralla Ada kertoo vuoromiehen työtehtävistä, ja yhdessä kirjoittelemme kuulumisia, että miltä kesätöiden loppusuora on tuntunut. 

Mukavaa kesänjatkoa! 

 

-Ada & Marikki

Termodynamiikkaa ja kuumia kesäpäiviä

Terveisi helteiselt Raumalt!

Alkukesä on vierähtänyt nopeasti uudessa kaupungissa ja miellyttävässä työympäristössä. Ensimmäiset viikot kuluivat pitkälti työpaikkaan, työyhteisöön ja projekteihin tutustuessa. Vapaa-ajalla aika on taas kulunut Rauman merimaisemia ja Vanhan Rauman aluetta kierrellessä.

Alfa Laval Aalborg Oy on savukaasun lämmöntalteenottojärjestelmiä ja poltinkattiloita suunnitteleva ja toimittava yritys. Raumalaisen Alfa Laval Aalborgin historia kattilatoimittajana ylettyy kauas viime vuosisadalle, mutta osana ruotsalaista Alfa Lavalia yritys on ollut noin kymmenen vuotta. Alfa Laval -konserni on keskittynyt lämmönsiirtoon, erotustekniikoihin ja nesteiden käsittelyyn. Alfa Lavalin järjestelmiä voi löytää lukuisilta eri teollisuudenaloilta lääketeollisuudesta raskaaseen metalliteollisuuteen.

Rauman toimiston sisäänkäynti

Ensimmäisen kuukauden aikana meillä oli useita eri perehdytyksiä. Osa perehdytyksistä liittyi yrityksen tiimien työskentelyyn ja bisnesalueisiin. Näissä perehdytyksissä pääsi hieman kärryille siitä, millaisien asioiden parissa muiden tiimien kesätyöntekijät työskentelevät. Näiden yleisten perehdytysten jälkeen meille pidettiin erilliset perehdytykset liittyen tuotteissa käytettyihin tekniikoihin. Tekniikkaperehdytykset oli pääpiirteissään tuttua asiaa jo energiatekniikan opinnoista, mutta jotkin asiat tulivat ihan uutena. En ollut esimerkiksi koskaan aiemmin tiennyt, että laivoissa täytyy olla kaksi erillistä konehuonetta. Tämä johtuu Safe Return to Port -periaatteesta, jossa onnettomuuden sattuessa aluksella taataan turvallinen satamaan palaaminen.

Yhteisten perehdytysten lisäksi Alfa Laval Aalborgilla on tapana antaa jokaiselle kesätyöntekijälle oma mentori. Mentorilta saa neuvoja kaikkiin työtehtäviin liittyen ja häntä saa vapaasti häiritä kysymyksillä. Minä sain mentorikseni monelle ykiläisellekin tutun Markun. Minusta on ollut mukavaa, että yrityksen työskentelykulttuuri kannustaa kysymään työkaverilta apua, jos omat hommat meinaavat tökkiä. Tätä asiaa painotettiin heti ensimmäisenä asiana ja siitä muistutetaan jatkuvasti. Kenenkään ei tarvitse yksin työskennellä, vaan apua ja neuvoja on aina tarjolla.

Kuten jo esittelytekstissä mainitsin, työskentelen osana Technology-tiimiä. Alfa Laval Aalborgilla on tehty edellisen vuoden aikana organisaatiomuutos, jonka seurauksena Technology-tiimi on perustettu. Technology-tiimin tehtävänä on innovoida ja kehittää nykyisiä tekniikoita sekä pohtia tulevaisuuden markkinarakoja. Lisäksi Technology-tiimi on muiden tiimien tukena, jos muissa tiimeissä tarvitaan tarkempaa teknistä osaamista. Muita tiimejä ovat esimerkiksi Power sekä Cruise and Ferries. Power-tiimin tehtävistä voi lukea tarkemmin viime vuoden kesätyöpostauksista, sillä Siiri oli viime kesänä osa tätä tiimiä.

Vaikka työskentely tapahtuu Alfa Lavalilla tiimeittäin, toimistolla on päässyt tutustumaan muihin työntekijöihin myös muista tiimeistä. Koronatilanteen pikku hiljaa hellittäessä iso osa vakituisistakin työntekijöistä on palannut toimistolle. Etävuoden jälkeen on ollut mukava huomata, kuinka kahvihuoneessa käydyt keskustelut piristävät työpäivää. Me kesätyöntekijät tehdään pääasiassa toimistolta käsin töitä, joten kesän aikana on ehtinyt tutustua jo lukuisiin työkavereihin. Työkielinä meillä on rauman giäl ja englanti, joten toimistolla on melko kansainvälinen meininki. Yksistään Alfa Laval Aalborgilla on Rauman lisäksi työntekijöitä on Tanskassa, Singaporessa ja Australiassa. Alfa Laval -konsernin toiminta on vielä kansainvälisempää ja toimistoja löytyy joka maailman kolkasta. Kansainvälisyys on oikein kiva juttu, sillä töitä on päässyt tekemään ihmisten kanssa ympäri maailman. Käytän englantia työkielenä ensimmäistä kertaa ikinä ja onkin ollut mukava huomata, kuinka nopeasti siihen tottuu ja kielitaito karttuu. 

Jokaisella on oma työpiste toimistolla. Avokonttorissa on välillä vilskettä, mutta vapaista neuvotteluhuoneista ja puhelinkopeista löytää hiljaisia tiloja, jos sellaisia tarvitsee.

Kesän alun työtehtävät ovat sisältäneet paljon excelöintiä ja lämpötekniikan laskuoperaatioita. Kun hyppäsin mukaan ensimmäiseen projektiin, jonkin aikaa tein pelkkää tiedonkeruuta ennen kuin aloin tekemään itse laskentaa. Tämän hetkinen kehitysprojekti on melko sovelluskohderiippumaton, joten myös laskenta on ollut aika geneeristä kitkakertoimien ja lämmönsiirtokertoimien pyörittelyä. Pian päästään eteenpäin geneerisestä laskennasta, sillä testauksen olisi määrä alkaa lähiviikkoina. Kehitysprojekteihin liittyvä testaus suoritetaan meidän Training Centerillä. 

Training center on tänä vuonna valmistunut testaus- ja koulutuskeskus, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä toimistolta. Siellä testaus tapahtuu pienen mittakaavan voimalaitoksella, jonka avulla kehitetään meidän tuotteita sekä testaillaan ja suunnitellaan myös uusia bisneskuvioita. Onnistuneet testaukset vaativat laajaa datankeruuta ja -käsittelyä. Seuraavien viikkojen hommana minulla onkin keskittyä testauksien datankäsittelyyn. Odotan tätä innolla, sillä opinnoissani en ole vielä aikaisemmin tehnyt laskentaa samanlaisessa laajuudessa. Training Centerista voi lukea lisää täältä: https://ls24.fi/kaupallinen-yhteistyo/voimalaitos-pienoiskoossa-energiatehokkuuden-tutkimiseen

Kaikki työtehtäväni eivät suinkaan ole ollut lämpötekniikan laskujen pyörittelyä, vaan olen päässyt osaksi myös muita projekteja. Yksi kiinnostava projekti liittyy kattilan kustannusvertailulaskentaan, jota teen yhdessä toisen työntekijän kanssa. Koskaan aikaisemmin tällaista ei ole päässyt tekemään edes opinnoissani, joten mielenkiinnolla odotan, millaiseen lopputulokseen kesän aikana tässä projektissa päästään. Technology-tiimillä on useita meneillään olevia projekteja, joihin jokaiseen saa tutustua tiimin sisällä vapaasti, vaikka niihin ei olisikaan annettu mitään omia osia hoidettavaksi. Tutustuminen muihin projekteihin omien projektien välissä on avartavaa ja automaatiomielessäkin kiinnostavaa. 

Raumalla asumisen mahdollistaa Rauman kesäteekkarikampanja. Kesäteekkarikampanjan kautta parikymmentä teekkaria saa asunto- ja bussiedun. Asuntoetu on iso juttu, sillä se helpottaa kesän asumiskuvioita huomattavasti. Ei tarvitse maksaa kahta vuokraa yhtä aikaa tai yrittää vuokrata Tampereen kämppää kesäksi eteenpäin. Bussiedun vaihdoin polkupyöräeduksi ja fillarointi täällä Raumalla onkin ollut mukavaa ajanvietettä. Kesäteekkarikampanjan kautta Raumalla on muitakin ykiläisiä ja tamperelaisia opiskelijoita. Sitä ei tarvitse Raumalle kesätöihin hakiessa jännittää, että joutuisi kaikkea vapaa-ajaa viettämään yksin.

Odotan innolla loppukesän haasteita! Pääsen työskentelemään enemmän Training Centerillä ja tekemään itse testausta. Jospa seuraavassa postauksessa kuulette, miten testaukset lähtivät sujumaan. Luannikast loppukesä!

- Anna-Reetta

Tutkimusta ja kehitystä Valmetilla

 

Tervehdys taas!

 

Kesä on mennyt hurjaa vauhtia ja Valmetilla on tullut puuhasteltua jo kahden kuukauden ajan. Hellejakso on kurittanut Tamperettakin oikein kunnolla, joten erittäin (itselle jopa liiankin) tehokkaasti ilmastoidulle toimistolle menee senkin puolesta oikein mielellään! Korona on alkanut hellittää ja porukkaa on palaillut etätöistä toimistolle, joten uusia kasvoja on tullut nähtyä jatkuvasti. Vaikka palaverit ovatkin suurimmaksi osaksi etänä, perinteinen ruokailun jälkeinen kävelykierros toimistorakennuksen ympäri (Lentokentänkadun toimipiste on melko valtava) sekä yhteiset kahvittelut ovat tehneet työkavereihin tutustumisen erittäin helpoksi. Myös kynnys avun kysymiseen on ehkä hieman alempi kasvotusten, vaikka Teams-palavereiden toimivuus on jopa päässyt yllättämään. Hybridikokoukset, joissa osa on neukkarissa porukalla ja osa taas Teamsin välityksellä, saattavat välillä tuntua vähän kököltä, mutta eiköhän niihinkin totuta ajan kanssa!

Sitten itse asiaan. Niin kuin aiemmassa postauksessa kerroinkin, kesän ajan teen R&D hommia poltettavuus-tiimissä. R&D tulee sanoista research and development eli jutun jujuna olisi tehdä tutkimusta, jonka pohjalta sitten pystytään parantamaan tuotteita ja kehittämään uutta. Meidän tiimin osalta tavoitteena on kehittää Valmetin tuotteita yhä ympäristöystävällisempään ja taloudellisempaan suuntaan esimerkiksi korvaamalla fossiilisia polttoaineita ja tutkimalla haasteellisten polttoaineiden (jätteiden ja eri biomassojen) käyttöä energiantuotannossa. Laitoksilta saatavista raporteista, erilaisten testien tuloksista ja kirjallisuudesta saatavasta datasta pitäisi siis tehdä johtopäätöksiä siitä, mitä mahdollisia ongelmia eri polttoaineet ja niiden yhdistelmät voivat kattilassa aiheuttaa ja miten niitä voidaan ehkäistä. Voimalaitosten lisäksi yhteistyötä tehdään laajasti yliopistojen ja esimerkiksi VTT:n kanssa. Uusimpien teknologioiden, tutkimustulosten ja trendien tietäminen on R&D osastolle tärkeää, joten erilaisia selvityksiä tehdään paljon ja parin viikon välein tietämystä uusista teknologiosta jaetaan Teams-palaverien muodossa.

Ruokailun jälkeisellä käppäilyllä

Omat työtehtäväni liittyvät suurelta osin raporttien ja mittausdatan läpikäymiseen. Kirjaan Exceliin havaintoja voimalaitosten tarkastusraporteista ja erilaisten kokeiden tuloksista. Näitä tuloksia hyödynnetään myöhemmin mm. kattiloiden materiaalivalinnoissa. Jokunen viikko sitten saatiin jälleen uusia mittaustuloksia laitoksella käytetyn polttoaineen sekä tuhkan koostumuksesta. Alkuun on oikeastaan pitänyt vain tarkastella näitä lukuja ja niiden paikkansapitävyyttä, sillä tällaisia melko laajoja mittauksia tehdessä jotkut tulokset saattavat jäädä matkasta tai olla virheellisiä. Saatujen mittaustulosten pohjalta voidaan sitten tehdä päätelmiä eri polttoaineiden soveltuvuudesta leijupolttoon. Esimerkiksi jätteenpolton ongelmana on usein polttoaineen korkea lyijy-, kalium-, natrium- ja klooripitoisuus, mitkä voivat aiheuttaa kattilan likaantumista ja korroosiota. Korkea-alkalinen agrobiomassa voi aiheuttaa lisäksi petimateriaalin agglomeraatiota. Nämä tilanteet pitäisikin pystyä ehkäisemään mahdollisimman hyvin, jotta vältyttäisiin turhilta kattilan alasajoilta ja lämmönsiirron heikkenemiseltä. Raporttien läpikäynti on ollut mukavaa hommaa, ja niihin tutustuessa on oppinut paljon eri polttoaineista sekä ylipäätään kattiloista ja siitä, millaisia ongelmia voi tulla vastaan.

Alkukesästä pääsin myös pariksi päiväksi tutustumaan Valmetin R&D Centeriin. Se on Messukylässä sijaitseva koelaitos, jossa mm. testataan eri polttoaineita sekä tutkitaan pyrolyysiä ja savukaasunpuhdistusta. Työtehtäväni Centerillä oli pakata edellisellä viikolla toimitetut mustalipeä- ja tuhkanäytteet kuljetusta varten, joten käyttöturvallisuustiedotteita sai tulostella melkoiset määrät. Työ oli oikein mukavaa vaihtelua pelkästään tietokoneen ääressä istumiseen ja mikä parasta, toimistolla oli koiranpentu! Pikaiseksi oletetut reissut tulostimelle saattoivat välillä vähän venyä sen takia...

 R&D Center

Raporttien läpikäynnin ja näytteiden pakkailun lisäksi olen tehnyt kirjallisuuskatsauksia eri aiheisiin liittyen. Olen tutkiskellut muun muassa vinassea (alkoholin tislauksesta syntyvä jätevirta) ja vertaillut meesauunin savukaasunpuhdistusmenetelmiä. Tällaisien tutkimuksien tekemisessä toki oppii aivan älyttömästi uutta, mutta on ollut kivaa huomata hyödyntävänsä myös yliopistokursseilta opittuja asioita.

Omien työtehtävien ohella päiviä rytmittää erilaiset kokoukset ja webinaarit, joita nyt ennen vakityöntekijöiden lomia on ollut noin 7-10 viikossa. Kaikkiin mun ei edes välttämättä tarvitsisi osallistua, mutta mielestäni esimerkiksi muiden työntekijöiden projekteista kuuleminen on tosi mielenkiintoista. Erilaisia koulutuksia/webinaareja on tullut kuunneltua lukuisia, niin ekalla viikolla perehdytyksessä kuin myös nyt myöhemmässä vaiheessa.

 

Työpisteeni on ollut etätöitä tekevän vakkarin paikalla, minkä takia hiiriä ja näppäimistöjä löytyy kahdet!

Heinäkuun ajaksi toimistolta karkaa suurin osa kesälomien viettoon, joten itsekin pääsen siirtymään hommiin, jotka oli nyt kiireellisempien tehtävien takia laitettu paussille. Paljon siis raporttien läpikäymistä ja mittaustulosten pyörittelyä myös heinäkuussa! Tähän mennessä työt ovat maistuneet oikein hyvin, enkä usko, että siihen on tulossa muutosta. Työtehtävät ovat olleet monipuolisia ja yleinen ilmapiiri Valmetilla on todella hyvä! Jo muutaman viikon päästä onkin sitten viimeisen postaukseni vuoro. Siihen asti, näkemiin!

 

-Veera

Kirjoittajaesittely: Marikki Heiskanen ja Ada Grundström, Tampereen Vesi Liikelaitos

 

Moikka!

Me olemme Marikki Heiskanen ja Ada Grundström ja olemme tänä kesänä molemmat töissä Tampereen Vedellä prosessiharjoittelijoina Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla. Päädyimme samaan työpaikkaan sattumalta, ja oli hauska yllätys, kun keväällä selvisi, että kesän työparina on tuttu opiskelukaveri. Aikanaan Marikki on ollut Adan tutor, ja sittemmin yhdessä on tullut tehtyä myös järjestöhommia YKIllä ja Teekkarijaostossa, sekä laulettua Teekkarikuorossa, eli yhteistä historiaa on jo useampi vuosi. Saa nähdä, mihin tässä vielä tätä menoa päädytään... :D

Työnantajamme Tampereen Vesi on kaupungin liikelaitos, joka hoitaa Tampereen ja muutaman ympäryskunnan vesihuoltoa. Me työskentelemme Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla Hatanpäällä, minkä lisäksi Tampereen Vedellä on puhdistamo Raholassa ja pienemmät puhdistamot Kämmenniemessä ja Polsossa. Kuten moni alan uutisia seuraava varmaan tietää, meneillään on myös keskuspuhdistamohanke. Uuden Sulkavuoreen rakennettavan kalliopuhdistamon olisi määrä aloittaa 2025 ja korvata kasvavassa kaupungissa puhdistuskapasiteetiltaan liian pieneksi käyvät Viinikanlahden ja Raholan laitokset. Sulkavuoren puhdistamo ei kuitenkaan ole Tampereen Veden hanke, vaan Keskuspuhdistamo Oy:n, joten se ei suoraan vaikuta meidän töihimme. Isoa hanketta on silti ollut mielenkiintoista seurailla näin “sisäpiiristä”.

Jätevesipuolen lisäksi olemme päässeet tutustumaan hieman myös Tampereen talousveden tuotantoon. Kesäkuun alkupuolella saimme muutaman kesätyöntekijän kanssa esittelykierroksen Ruskon pintavesilaitoksella sekä Hervannan vesitornissa. Torni on nykyään suljettu yleisöltä, joten olihan se hienoa päästä sinne katselemaan maisemia rakkaan Hervannan kattojen ylle. Näkyi tornista toki Tampere toiseenkin suuntaan, mutta eihän mikään maisema voita Mikontaloa!

 

Hervannan huipulla vesitornin näköalatasanteella.

 

Marikilla on takana neljä opiskeluvuotta ympäristötekniikan opintosuunnassa. Kandivaiheessa sivuaineena on ollut turvallisuustekniikka, ja diplomivaiheessa tarkoitus olisi lukea sivuaineeksi jotain rakennustekniikkaan liittyvää. Ennen tätä kesää Marikki on työskennellyt kahtena kesänä Kemira Chemicalsin natriumkloraattitehtaalla Sastamalassa, ja tänä vuonna onkin ollut suuri ilonaihe, ettei kesätyön vuoksi tarvinnut muuttaa, ja työmatka Hervannasta Viinikanlahteen taittuu iloisesti pyörällä yhdessä Adan kanssa.

Ada opiskelee myös ympäristötekniikkaa ja aloittaa syksyllä neljännen opiskeluvuotensa. Kandin sivuaineena hänellä on ohjelmistotekniikka, ja maisterivaiheen suunnitelmat ovat vielä auki. Katsotaan mihin mielenkiinto vie siinä kohtaa, kun valintoja pitää tehdä kandin jälkeen. Vesihuoltohommissa Ada työskenteli jo viime kesänä Rauman Vedellä, joskin siellä lähinnä jätevesipumppaamoiden parissa, joten puhdistusprosessiin tutustuminen on ollut hyvää jatkoa aiemmalle kokemukselle. Kurssien puolesta ehdottomasti Vesihuollon prosesseista on ollut hyötyä, että oli jonkinmoinen yleiskäsitys puhdistamoiden toiminnasta jo etukäteen.

Vaikka molempien työnimikkeenä on prosessiharjoittelija, ovat tehtävämme täällä painottuneet vähän eri asioihin. Adaa on koulutettu enemmän lietelaitoksen toimintaan niin, että hän voi tarvittaessa toimia vuoromiehenä, kun taas Marikkia on perehdytetty jäteveden käsittelyn biologiseen prosessiin, tai kuten täällä asiaa kutsutaan, peräpäähän. Työt ovat tähän mennessä olleet mukavan vaihtelevia, joinain päivinä teemme vedestä kiintoainemäärityksiä ja toisina taas rehkimme altaiden pesun parissa aurinkorasvan kyllästäminä hennolla kakkahiutaletwistillä. Näistä hommista pääsemme sitten kertomaan tarkemmin tulevissa postauksissa!

Hauskaa kesää, älkääkä laittako niitä topsipuikkoja viemäriin!

 

Ada & Marikki

 

Kirjoittajaesittely: Anna-Reetta Eilola, Alfa Laval Aalborg Oy

Moi! Täällä kirjoittelee Anna-Reetta Eilola eli Rensku, ensi syksynä neljättä vuotta aloitteleva energiateekkari.

Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Haapajärveltä. Käsitykseni energiatekniikasta ennen opiskelujen aloittamista oli sellainen, millaisena haapajärvinen lukiolainen energiatekniikan voi nähdä. Kotikodin maiseman horisontissa pyörii muutama tuulimylly ja niistä käydään säännöllisesti vääntöä Facebook-ryhmissä. Sitten on myös olemassa lämpölaitoksia ja ainakin mummulaan tulee sieltä lämpö. Meillä on maalämpö ja ennen sitä meillä poltettiin pellettiä. Oulussa tehdään paperia ja sen takia siellä haisee. Kotikodista noin kymmenen kilometrin päässä menee iso voimalinja. Jotkut kaverit tekee kesäisin yötä päivää töitä, kun on hyvä keli. Turvetta on meinaan vaikeaa nostaa sateella.

Tulin Tampereelle suoraan lukiosta tietämättä juurikaan, millaiseen junaan sitä tulikaan hypättyä. Ympäristöasiat, tekniikka ja muu maailman meno ovat kiinnostaneet minua aina, joten ympäristö- ja energiatekniikan opiskeleminen kuulosti lukiolaisen mielestä oikein hyvältä vaihtoehdolta. Ja sitähän se tosiaan olikin! Pitkä matka ollaan tultu niistä lukiovuosista ja uskon edelleen, että jollain tasolla energiatekniikka on oma juttuni. Nykyään innostun jokaisesta horisontissa siintävästä savupiipusta, hyvin kirjoitetusta ydinvoimauutisesta ja energiapoliittisesta kahvihuonekeskustelusta. Sitä en tiedä, onko innostuminen seurausta opinnoista vai olisiko syy sittenkin se, että kiltahuoneen kahviseura tekee kaltaisekseen.

Otin energiatekniikan rinnalle sivuaineekseni automaatiotekniikan. Nopeasti huomasin, kuinka nämä kaksi tekniikan alaa kulkevat käsi kädessä. Hyvä esimerkki on energiaverkkojen kapasiteetin sääteleminen kulutuksen mukaan. Sähkö-, lämpö- ja höyryverkoissa näitä säädellään vähän eri aikatasoissa. Sähköverkon säätely on kaikista tarkinta, sillä sähköverkon taajuutta on ylläpidettävä. Oman haasteensa sähköverkkojen säätämiselle luovat uusiutuvat energiamuodot, joiden tuotanto ei ole säädeltävissä. Toisaalta taas pienemmässä mittakaavassa pitkälle edistetyllä säätötekniikalla ja optimoinnilla voidaan parantaa energiatehokkuutta erilaisissa prosesseissa. Tällä hetkellä suurimmat kiinnostuksen kohteeni yhdistävät energiatekniikkaa ja automaatiotekniikkaa. Tänä kesänä pääsen töissäkin hyödyntämään tietojani molemmista tekniikan osa-alueista. Sain myös pari viikkoa sitten varmistuksen sille, että vaihdan kandivaiheen jälkeen automaatiotekniikan pääaineekseni. Energiatekniikkaa en siltikään jätä, vaan rakennan siitä kattavan sivuainekokonaisuuden.

 

Tiesitkö jo, että Rauma on kiva kesäkaupunki ;)

Syy, jonka takia luet tätä kirjoittamaani tekstiä, on todennäköisesti minun tämän kesän kesätyöt. Teen kesän töitä Raumalla Alfa Laval Aalborg Oy:lla Technology-tiimissä eli tuotekehityksen parissa. Alfa Laval Aalborg suunnittelee ja toimittaa lämmön talteenottojärjestelmiä sekä  poltinkattiloita voimalaitoksiin, prosessiteollisuuteen ja laivoihin. Alfa Laval Aalborg voi olla ennestään tuttu yritys excursiolta, RekryLABista tai vaikkapa viime kesän kesätyöblogista. Lupaan, että seuraavissa kahdessa postauksessa raotan enemmän ovea meidän toimiston maailmaan ja kerron tarkemmin kesän työtehtävistäni. Seuraavaa postausta odotellessa voi käydä vilkaisemassa Alfa Lavalin uusin kesätyöhakuvideo: https://www.youtube.com/watch?v=X-B6qQFzSp0

Ps. Viime vuoden kesätyöblogin Siiri on myös tänä vuonna Alfa Lavalilla, tänä vuonna Cruise-tiimissä!

Kivaa alkanutta kesää!
<3:lla Rensku

Kirjoittajaesittely: Veera Parkkila, Valmet Oyj

 

Moikka!

Olen Veera Parkkila, yksi tämän vuoden kesätyöblogin kirjoittajista. Kolmannen opiskeluvuoteni olen juuri saanut pakettiin ja syksyllä olisi sitten tarkoitus hyökätä kandityön kimppuun. Pääaineena opiskelen energiatekniikkaa ja kandivaiheen sivuaineeksi valikoitui uusiutuva energiajärjestelmä muuttuvassa yhteiskunnassa -teemakokonaisuus, johon itselläni kuului esimerkiksi kurssit energiatalous ja sähkömarkkinat. Aiempina kesinä olen työskennellyt muun muassa kartonkitehtaalla operaattorina sekä mäkkärissä, joten nykyinen toimistotyö on mulle aivan uutta ja ihmeellistä.  

Tänä kesänä työskentelen siis Valmetilla R&D (research and development) harjoittelijana. Valmet on varmasti monelle jo jollain tasolla tuttu firma ja useita ykiläisiä onkin täällä töissä. Lyhyesti sanottuna Valmet on siis teknologian, automaation ja palveluiden toimittaja energia-, sellu- ja paperiteollisuudelle. Valmetilla on yli 200 vuoden teollisuushistoria ja se työllistää 14 000 henkilöä ympäri maailmaa. Valmetin tarjoamiin energiateknologioihin kuuluu muun muassa leijukattilat (BFB ja CFB), soodakattilat, kaasuttimet ja erilaiset savukaasunpuhdistusjärjestelmät. Pääkonttori sijaitsee Espoossa ja itse työskentelen Lentokentänkadun toimistolla Tampereella, näppärästi pyöräilymatkan päässä Hervannasta. Etätöitäkin tulee kyllä tehtyä, yleensä parina päivänä viikossa.

Nyt työskentelen tosiaan energiapuolella R&D-kompetenssit -osastolla, josta löytyy mallinnus-, poltettavuus- ja vesikemiatiimit. Itse kuulun poltettavuustiimiin, jonka pääasiallisena tehtävänä on tutkia muun muassa erilaisten biomassojen ja jätteiden poltettavuushaasteita, kuten esimerkiksi korroosiota, likaantumista ja tuhkan laatua. Meillä Hervannan kampuksella näitä asioita käsitellään melko vähän, joten kävin keväällä esihenkilöni suosituksesta kattilan kemiaa käsittelevän kurssin Åbo Akademin kautta. Tämä olkoon esimerkki siitä, että vaikka joku työtehtävä ei vastaakaan terävintä osaamistasi, se ei suoraan tarkoita, etteikö työpaikkaa voisi saada. Jos on halukas oppimaan uutta ja vaikka opiskelemaan aihetta vapaa-ajallaan, voi päätyä työskentelemään sellaistenkin aiheiden pariin, mistä aiemmin ei tiennyt paljoakaan!

Tässäpä kaikki tältä erää. Seuraavassa postauksessani kerron sitten tarkemmin, miltä R&D hommat poltettavuustiimissä omalta osaltani näyttävät.

Mukavaa kesää kaikille, muistakaa käyttää aurinkorasvaa!

Veera