Kohti viileniä kesäiltoja

Hangossa after sailing -tunnelmissa
aiemmin tällä viikolla 6 mr veneiden MM-kisoissa

Kesä alkaa olla lopuillaan ja mulla on edessä enää lomaa ennen koulun alkua. Mun kulunut vuosi on ollut rankka, ja oonkin päättänyt nauttia ja ladata akkuja rauhassa ennen koulun alkua. Mulle parasta vastapainoa kaikelle on purjehtiminen, joten elokuu on mennyt ja tulee menemään suurimmaksi osaksi vesillä! Tämän vuoksi kandityönikään ei valmistu ajallaan, mutta on nyt pakko kuunnella omaa kehoa. 

Tässä postauksessa kerron teille esimerkkiprojektin myötä mitä kaikkea Finnrockilla teen. Todellisuudessa en ole tämän kyseisen projektin kaikissa vaiheissa ollut itse mukana, mutta kaikkia osavaiheita olen kyllä tehnyt muiden projektien merkeissä.

Alkukesästä vein tärinämittarit Pirkkalaan, jonne ollaan laajentamassa tietä. Alueen louhinnan on tarkoitus alkaa seuraavan viikon maanantaina ja mittarien tulee olla asianmukaisesti kiinnitettynä ennen töiden alkua, jotta jo ensimmäisen jysäyksen tärinät saadaan rekisteröityä. Useimmiten paukautetaan ensin koepaukut ja seurataan sen tärinät. Koepaukun tärinöiden avulla louhija saa kokemuksensa myötä tietoa maan alla olevasta kalliosta. Onko kallio ehjä, ruhjeinen tai edes yhtenäinen? Tärinämittauksessa mittarin anturiosa kiinnitetään kantavaan rakenteeseen, useimmiten rakennuksen kulmaan tai kellariin. Anturiosa yhdistetään tiedonkeruulaitteistoon kaapeleilla ja pidetään huoli, että laite saa yhteyden satelliittien kautta serveriin. Mittaristo toimii joko omalla akullaan, ulkoisella akulla tai saa virran verkkovirrasta. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, tärinämittarimme ovat etäluettavia. Me ja louhija pystyy seuraamaan mittaustuloksia reaaliajassa, joko automaatti tekstiviestillä tai nettipalvelun kautta.

Projektiin usein liittyy muutakin kuin mittareiden asennus rakenteisiin. Mittarit tulee huoltaa ennen kentälle vientiä ja pitäähän meidän tietää minne ne mittarit tulisi asentaa. Ennen tärinämittausta teemme myös useimmiten ympäristöselvityksen ja riskianalyysin, joissa selvitetään lähialueen rajoittavat tekijät louhinnalle. Tällaisia rajoitteita voi olla esimerkiksi lasiseinäinen rakennus, asutus, tärkeä tieosuus, tärinäherkät laitteet tai toiminnot, kuten automaattirobotit tai päiväkoti (päiväuni aikaan ei saisi räjäytellä). Louhija saa raportista tärkeää informaatiota työmaan läheisyydestä löytyvistä toiminnoista ja suunnittelee työn raportin avulla ympäristön vaatimien rajojen mukaan. Ja me saamme itsellemme tärinämittareiden asennuspaikat ja rakennekatselmusten alueen.

Tärinämittarin paristojen vaihto kuuluu perushuoltotoiminpiteisiin ennen mittarin kentälle vientiä.

Kiinteistöjen rakennekatselmukset suoritetaan yleensä noin 50 metrin säteellä työmaasta. Katselmoinnin tarkoituksena on pyrkiä vähentämään tarpeettomia erimielisyyksiä siitä, onko kiinteistöihin syntynyt uusia vikoja töiden aikana. Katselmusten yhteydessä usein tärinäeristämme herkät laitteet. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi serveriräkit, pöytätietokoneet ja useimmat sairaalalaitteet. Katselmusten teettäminen on vapaaehtoista ja tilaajana toimii urakoitsija tai rakennuttaja. Louhintojen jälkeen suoritetaan loppukatselmukset, jolloin tarkastetaan mahdolliset tärinän aiheuttamat vauriot. Katselmuksissa tarkastetaan rakennukset kantavat rakenteet ja niiden muutokset. Rakenteiden halkeamat syntyvät, kun rakenteiden kuormituksien aiheuttamat jännitykset ylittävät materiaalin lujuuden.

Noin 3-4 mm pystyhalkeama ja vaakasuuntainen 1 mm hiushalkeama eräässä kohteessa

Tärinä on vain yksi halkeamien synnyttäjä, useimmiten syynä on lämpötila- ja kosteuserot tai suunnittelu- ja työvirheet rakennusvaiheessa. Voittekin kotona tai työpaikalla tuijotella seiniä ja kattoa, löytyykö halkeamia? Tyypillisiä paikkoja ovat sisätiloissa huoneen kulmat sekä ovien ja ikkunoiden pielet.

Louhintatöiden päätyttyä tärinämittarit noudetaan pois ja huolletaan. Tärinämittaustuloksista laaditaan raportti, josta löytyy mittauspaikat ja suurimmat mitatut tärinätulokset. Tärinämittaustuloksia verrataan louhijoiden pöytäkirjaan, koska joskus tärinämittari voi reagoida, vaikka oven paiskaukseen. Katselmuksissa saadut raportit arkistoidaan Finnrockin omiin arkistoihin ja myös lähetetään kiinteistöjen edustajille ja tilaajalle tarkastettavaksi.

Tärinämittaustuloksien tulkinta vaatii läpikäyntiä. Tärinämittari rekisteröi kaikki tärinät, joten oven pamaukset ja mittarin häiriöt poistetaan

Työssä yhtenä raamattuna toimii Rakennusinsinööriliiton julkaisu 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät, jonka on perusta faktatiedoille. Julkaisusta löytyvät ohjearvot tärinälle osoittavat tärinän voimakkuutta (mm/s), jota terve rakenne kestää. Ohjearvoon vaikuttavat rakennuksen perustustapa, maaperä ja etäisyys tärinän syntypaikkaan ja tärinän syy (louhinta/paalutus). Yleinen kuulemani huolen aihe on: “Tärisee niin kovaa, että ikkunatkin helisevät”. Ikkunoiden helinä on useimmiten seurausta ilman kautta tulevasta ääni- tai ilmanpaineaallosta, joka voidaan havaita jopa 1-2 km etäisyydellä työmaasta. Tärinä vaimenee tehokkaasti kallio- ja maaperässä. Ongelmallisimpia alueita ovat pehmeät maaperät, joissa tärinän vaikutukset ulottuvat pidemmälle. (Vuolio 1991) Huonokuntoisille rakennuksille tärinän ohjearvo määritellään aina tapauskohtaisesti, ja tämä vaatii ammattitaitoa. Tällä alalla hyvin moni asia on kokemus ja perimäpohjaista. Finnrockin historiassa moni tietotaito on siirtynyt historian saatossa eteenpäin nuorille tekijöille, ja niin on osakseen nykyäänkin, koska aivan kaikesta ei löydy kirjallisuutta.

Kasa hyödyllistä kirjallisuutta Tampereen konttorin koulutustilassa

Olen itse Finnrockilla päässyt työskentelemään projektien kaikissa vaiheissa. Normaalin työpäivän aikana on tekemisissä usean projektin merkeissä. Projektit ovat eri vaiheissa, joten työpäivät eivät tunnu tylsiltä koska tekeminen on monipuolista.  Aamupäivä voidaan olla kentällä suorittamassa rakennekatselmuksia kiinteistöihin, lounaan jälkeen kirjoittaa raportteja tai sopia tuleville viikoille katselmuksia ja kotiin lähtiessä voi hakea tärinämittarin työmaalta, jossa louhinnat ovat jo ohi. Ehkä mieleenpainuvin päiväni Finnrockilla oli kesäkuun puolessa välissä, kun noudin Jyväskylän ympärikunnista yhteensä yli 10 mittaria (en muista enää tarkkaan) ja katselmoin 4 omakotitaloa. Päivä tuntui loputtomalta eikä autoonkaan olisi mahtunut enää yhtäkään mittaria. Sinä päivänä ajoin 470 kilometriä ja onneksi päiväni viimeisessä kohteessa valtatie 4:n työmaakopilla Joutsassa asiakas tarjosi minulle kahvit ja munkin, muuten en olisi ehkä kotiin asti jaksanut!

Mersun takakontin täyttyessä, jouduin lastaamaan mittareita myös jalkatiloihin. Oli pikkasen täyttä...

Toivottavasti teistä oli mukava kuulla millaista ympäristöteekkarin on työskennellä louhintatöiden konsultointifirmassa. Mikäli haluatte kuulla lisää mun kokemuksista Finnrockilla tulkaa rohkeasti kysymään killassa tai laittakaa telegramissa viestiä @helmisimpukka

Muistakaahan tekin huolehtia omasta hyvinvoinnista ja levätä ennen koulun alkua. Mukavaa loppukesää ja nähdään pian!

Lähteet:

Vuolio, 1991, Räjäytystyöt, Suomen maarakentajien keskusliitto

Täällä tärisee jokin muu kuin krapula

Tällä kertaa perehdyn louhinnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja niiden hallintaan. En kauheasti mene syvälle itse louhintatapoihin, koska Finnrock ei suorita louhintoja. Yrityksessämme on kyllä työntekijöitä, jotka ovat ennen olleet louhijoita ja hyödyntävät laajaa kokemustaan louhintakohteiden konsultoinnissa. Mutta lyhykäisyydessään louhinnassa kallioon porataan ensin rei’iät joihin laitetaan räjähdeainetta. Räjähteen energiasta merkittävin osa menee kallion rikkoutumiseen ja siirtämiseen, mutta osa ilmenee tärinänä ja lämpönä ympäristöön.

Kallioisille maille louhitaan tällä hetkellä paljon; rakennuksia, uusia teitä, maakaasuputkia ja muuta kunnallistekniikkaa. Kasvava tilantarve ja liikenne ovat lisänneet louhinnan tarvetta, tästä hyvänä esimerkkinä on Rantatunneli, Tampereen Raitiotie ja Sulkavuoren maanalainen jätevedenpuhdistamo. Kun louhintoja suoritetaan lähellä ihmisten ja eläinten elinympäristöä tulee töiden teossa olla erityisen varovainen. Suuri vaaratekijä on kiven heitto tai sinkoutuminen, joka estetään sopivalla panostuksella ja huolellisella kentän peittämisellä. Muita ympäristöön välittyviä haittoja ovat tärinä, melu ja pöly. Lähtökohtaisesti ympäristöön välittyviä haittoja voi aina vähentää, mutta se lisää useimmiten rakennuskustannuksia, eikä haitoista juuri koskaan kokonaan pääse täysin eroon.

Finnrock suorittaa ympäristövaikutusten valvontaa louhintatyömailla mutta myös paalutus- ja muiden maanrakennustöiden yhteydessä. Keskeisin palvelumme on tärinämittaukset.

Katsastamassa miten Turun toriparkki etenee. Meidän firma valvoo työmaan tärinöitä. Tällä hetkellä ympäristössä on 10 mittaria.

Paalutuksesta ja esimerkiksi tiivistyksestä välittyvät tärinät ovat taajuudeltaan 5-40 Hz, joka on erilaisempaa kuin hetkelliset kallion räjäytykset. Etenkin lähietäisyydellä räjäytyksen aiheuttama tärinä on taajuudeltaan laajakaistaista ja vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Etäisyyden kasvaessa korkeat taajuudet vaimenevat nopeammin kuin matalat. (RIL 253-2010 s. 41) En ole vielä mikään guru näissä vaikka vuoden olenkin työskennellyt yrityksessä. Opin asioista jatkuvasti joka päivä ja toivottavasti te opitte, että myös muulloinkin kuin tentissä ja krapulassa tärisee.

Tärinämittari ja Finnrockin oma olut Kertalaaki APA (Kuva: Antti Rahko)

Lähtökohtaisesti mitä suurempi räjähdemäärä räjähtää sitä enemmän tärisee. Louhinnan aiheuttamaa tärinää voidaan vähentää suunnittelemalla louhinta hyvin ja pienentämällä esimerkiksi reikäkokoa. Tärinän ohjearvot määritetään Rakennusinsinööriliiton julkaisun RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaisesti (tästä lisää ensi postauksessa). Mikäli ympäristössä tärinää ei sallita ollenkaan, voidaan kalliota siirtää esimerkiksi kiilaamalla tai paisuvalla sementillä. Tärinää valvotaan perustuksiin asennettavalla tärinämittarilla. Tärinämittarit koostuvat anturista, joka asennetaan kantavaan rakenteeseen ja tiedonkeruulaitteesta, joka vastaanottaa mittaustulokset ja lähettää ne palvelimeen, jossa käsittelemme ja tulkitsemme tuloksia. Mittarimme ovat etäluettavia, joten ne voi ohjelmoida lähettämään louhijalle tekstiviestillä mitatut tulokset välittömästi räjäytyksen jälkeen. Samoin me saamme reaaliajassa tiedon, jos mittarista on loppumassa akku tai muisti alkaa olemaan täynnä. Näin takaamme, että mittaus on jatkuvaa ja luotettavaa.

Tärinämittauslaitteisto ulkoisella akulla sähkölinjan pilarissa. Tyypillisesti mittaukset suoritetaan rakennusten sokkelista.

Finnrock tarjoaa myös melu- ja pölymittauksia. Räjäytyksestä aiheutuva melu on lyhyt ja voimakas, ja mikäli melua arvioitaisiin yleisten dBA-raja-arvojen mukaan ei asutusalueella saisi räjäyttää ollenkaan (Vuolio & Halonen 210, s. 340). Räjäytyksestä aiheutuvan melun mittaamiseen käytetäänkin piikkimelutason raja-arvoja (Puolustusvoimat 2005 s. 6). Työmailla merkittävin melu syntyy porauksesta, murskauksesta ja lastauksista. Työmailla ääni on pistemäinen lähde ja se vaimenee geometrisesti. Ääniaallon etenemiseen vaikuttaa maastonmuodot, sääolosuhteet ja kasvillisuus. Melusta aiheutuvaa haittaa vähennetään meluvallien rakentamisella, laitteiden kunnossapidolla ja melua aiheuttavat työt suoritetaan päiväsaikaan.

Pölymittauslaitteisto

Pölyä syntyy mekaanisessa rikkomisprosessissa, useimmiten murskauksessa, porauksessa ja lastauksessa. Myös maanrakennustyöt ja työmaaliikenne pöllyttää pieniä ilman mukana kulkevia kiinteitä hiukkasia. Pölyllä on ihmisille ja luonnolle haitallisia vaikutuksia. Kivipöly hengityksen myötä kehoon päästessään on terveydelle vaarallista. Pöly likaa pintoja niin kasvien pintoja kuin rakennettua ympäristöä, ja pöly voi vahingoittaa herkkiä laitteita. Pölyä torjutaan estämällä pölyn pääsyä ilmaan suojaamalla alue tai keräämällä se talteen. Pölyä voidaan myös sitoa veden avulla.

Melu- ja pölylähteiden sijoittelulla voidaan minimoida ympäristöön aiheutuvia haittoja. Melulle ja pölylle on omat asetuksissa säädetyt raja-arvot, joita työmailla täytyy noudattaa. Myös terveydensuojelu- ja ympäristönsuojelulakien avulla estetään työmaata aiheuttamasta merkittävää haittaa sivullisille. Finnrock mittaa melu- ja pölyarvoja työmaakohteiden läheisyydessä ja valvoo että arvot ovat viranomaisen asettamalla tasolla. Minua kiinnostaa ympäristöteekkarina nimenomaan melu- ja pölymittaukset, mutta en vielä ole kovin monelle keikalle päässyt mukaan. Etenkin melun eteneminen ja mallinnus on aivan täysin jotain rakettitiedettä itselleni vielä, joten koulun penkillä pitäisi opiskella lisää aaltoliikkeestä.

Seuraavassa postauksessa kerron yhden projektin myötä mitä kaikkea työpäiviini tyypillisesti sisältyy.

Mukavaa kesää!

Lähteet:

Puolustusvoimat. 2005. Ohje, raskaiden aseiden ja räjähteiden ympäristömelun arviointiohje

RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Suomen rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

Vuolio, R & Halonen, T. 2010. Räjäytystyöt. Helsinki: Suomen Rakennusmedia Oy.

Kirjoittajaesittely: Helmi Viljamaa, Oy Finnrock Ab

Kirjoittajaesittely: Helmi Viljamaa, Oy Finnrock Ab 

Olen Helmi Viljamaa ja yksi tämän vuoden kesäblogin kirjoittajista. Syksyllä mulla alkaa Hervannassa neljäs opiskeluvuosi ja pääaineena minulla on ympäristötekniikka. Olen toista kesää töissä louhinta- ja maanrakennustöiden konsultointiyrityksessä Oy Finnrock Ab:lla. Finnrock tekee myös pöly-, melu- ja muita ympäristömittauksia. Mä tein kuluneen lukuvuoden aikana myös opiskelujen ohella osa-aikaisena töitä Finnrockilla. Tää ei ehkä ole ihan tyypillisin yritys mihin ympäristöteekkari päätyy töihin, mutta osoitus siitä, että ympäristötekniikka on paljon muutakin kuin vesienkäsittelyä ja roskisrundia! Kirjoituksissani pääsette tutustumaan miten louhintatöiden ja muiden erilaisten tärinää aiheuttavien töiden ympäristövaikutuksia valvotaan ja hallitaan. 

Kesätöiden lomassa kirjoitan myös kandityötäni, ja sen olisi tarkoitus valmistua kesän aikana, tai no viimeistään syksyllä. Omat mielenkiintoni ja ehkä myös vähän tämä työ on herättänyt kiinnostukseni nimenomaan rakentamisen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Kandivaiheen sivuaineeksi keräsin maanrakennustekniikan opintoja. Minulla ei ole mitään valmista opintokokonaisuutta, vaan keräsin mielenkiintoisista kursseista oman ja hyväksytin sen. Tämä vinkkauksena teille kenelle ei meinaa löytyä täysin valmista sivuainekokonaisuutta! 

Finnrock on Suomen ensimmäinen louhintatöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden konsultointiyritys. Työkohteitamme ovat niin pienet omakotitalojen pohjien louhinnat kuin suuret hankkeet kuten tunneliurakat. Meillä on toimipisteitä ympäri Suomen; Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Finnrock on osa Forcit-konsernia, Forcit on kemianteollisuuden yritys ja Pohjoismaiden johtavin räjähdysaineiden valmistaja. Mä työskentelen pääasiassa Finnrockin Tampereen konttorilla, mutta työpäiviä tulee vietettyä myös Helsingissä ja Jyväskylässä. 

 

Tunnelin louhintaa Länsimetrolle Kuva: Finnrockin arkisto

No konsultointi, mitä se sitten on? Lyhykäisyydessään konsultointi tarkoittaa sitä, että erityisosaamista jaetaan palveluna niille yrityksille ketkä kaipaavat neuvoa ja apua. Finnrockin keskeisimmät palvelut on tärinää aiheuttavien töiden ympäristöselvitykset, riskianalyysit sekä kiinteistökatselmukset, tärinävaimennukset ja mittauspalvelut. Mittauspalveluita meillä on monia, mutta keskeisin on tärinämittaukset. Suoritamme myös melu-, pöly-, ilmanpaine-ja vesimittauksia. Lisäksi Finnrock järjestää louhinta- ja räjäytysteknisiä koulutuksia sekä valvoo ja konsultoi louhintoja. Osaa näistä avaan teille seuraavissa postauksissa! 

Mukavaa kesää!

Helmi