Kohti viileniä kesäiltoja

Hangossa after sailing -tunnelmissa
aiemmin tällä viikolla 6 mr veneiden MM-kisoissa

Kesä alkaa olla lopuillaan ja mulla on edessä enää lomaa ennen koulun alkua. Mun kulunut vuosi on ollut rankka, ja oonkin päättänyt nauttia ja ladata akkuja rauhassa ennen koulun alkua. Mulle parasta vastapainoa kaikelle on purjehtiminen, joten elokuu on mennyt ja tulee menemään suurimmaksi osaksi vesillä! Tämän vuoksi kandityönikään ei valmistu ajallaan, mutta on nyt pakko kuunnella omaa kehoa. 

Tässä postauksessa kerron teille esimerkkiprojektin myötä mitä kaikkea Finnrockilla teen. Todellisuudessa en ole tämän kyseisen projektin kaikissa vaiheissa ollut itse mukana, mutta kaikkia osavaiheita olen kyllä tehnyt muiden projektien merkeissä.

Alkukesästä vein tärinämittarit Pirkkalaan, jonne ollaan laajentamassa tietä. Alueen louhinnan on tarkoitus alkaa seuraavan viikon maanantaina ja mittarien tulee olla asianmukaisesti kiinnitettynä ennen töiden alkua, jotta jo ensimmäisen jysäyksen tärinät saadaan rekisteröityä. Useimmiten paukautetaan ensin koepaukut ja seurataan sen tärinät. Koepaukun tärinöiden avulla louhija saa kokemuksensa myötä tietoa maan alla olevasta kalliosta. Onko kallio ehjä, ruhjeinen tai edes yhtenäinen? Tärinämittauksessa mittarin anturiosa kiinnitetään kantavaan rakenteeseen, useimmiten rakennuksen kulmaan tai kellariin. Anturiosa yhdistetään tiedonkeruulaitteistoon kaapeleilla ja pidetään huoli, että laite saa yhteyden satelliittien kautta serveriin. Mittaristo toimii joko omalla akullaan, ulkoisella akulla tai saa virran verkkovirrasta. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, tärinämittarimme ovat etäluettavia. Me ja louhija pystyy seuraamaan mittaustuloksia reaaliajassa, joko automaatti tekstiviestillä tai nettipalvelun kautta.

Projektiin usein liittyy muutakin kuin mittareiden asennus rakenteisiin. Mittarit tulee huoltaa ennen kentälle vientiä ja pitäähän meidän tietää minne ne mittarit tulisi asentaa. Ennen tärinämittausta teemme myös useimmiten ympäristöselvityksen ja riskianalyysin, joissa selvitetään lähialueen rajoittavat tekijät louhinnalle. Tällaisia rajoitteita voi olla esimerkiksi lasiseinäinen rakennus, asutus, tärkeä tieosuus, tärinäherkät laitteet tai toiminnot, kuten automaattirobotit tai päiväkoti (päiväuni aikaan ei saisi räjäytellä). Louhija saa raportista tärkeää informaatiota työmaan läheisyydestä löytyvistä toiminnoista ja suunnittelee työn raportin avulla ympäristön vaatimien rajojen mukaan. Ja me saamme itsellemme tärinämittareiden asennuspaikat ja rakennekatselmusten alueen.

Tärinämittarin paristojen vaihto kuuluu perushuoltotoiminpiteisiin ennen mittarin kentälle vientiä.

Kiinteistöjen rakennekatselmukset suoritetaan yleensä noin 50 metrin säteellä työmaasta. Katselmoinnin tarkoituksena on pyrkiä vähentämään tarpeettomia erimielisyyksiä siitä, onko kiinteistöihin syntynyt uusia vikoja töiden aikana. Katselmusten yhteydessä usein tärinäeristämme herkät laitteet. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi serveriräkit, pöytätietokoneet ja useimmat sairaalalaitteet. Katselmusten teettäminen on vapaaehtoista ja tilaajana toimii urakoitsija tai rakennuttaja. Louhintojen jälkeen suoritetaan loppukatselmukset, jolloin tarkastetaan mahdolliset tärinän aiheuttamat vauriot. Katselmuksissa tarkastetaan rakennukset kantavat rakenteet ja niiden muutokset. Rakenteiden halkeamat syntyvät, kun rakenteiden kuormituksien aiheuttamat jännitykset ylittävät materiaalin lujuuden.

Noin 3-4 mm pystyhalkeama ja vaakasuuntainen 1 mm hiushalkeama eräässä kohteessa

Tärinä on vain yksi halkeamien synnyttäjä, useimmiten syynä on lämpötila- ja kosteuserot tai suunnittelu- ja työvirheet rakennusvaiheessa. Voittekin kotona tai työpaikalla tuijotella seiniä ja kattoa, löytyykö halkeamia? Tyypillisiä paikkoja ovat sisätiloissa huoneen kulmat sekä ovien ja ikkunoiden pielet.

Louhintatöiden päätyttyä tärinämittarit noudetaan pois ja huolletaan. Tärinämittaustuloksista laaditaan raportti, josta löytyy mittauspaikat ja suurimmat mitatut tärinätulokset. Tärinämittaustuloksia verrataan louhijoiden pöytäkirjaan, koska joskus tärinämittari voi reagoida, vaikka oven paiskaukseen. Katselmuksissa saadut raportit arkistoidaan Finnrockin omiin arkistoihin ja myös lähetetään kiinteistöjen edustajille ja tilaajalle tarkastettavaksi.

Tärinämittaustuloksien tulkinta vaatii läpikäyntiä. Tärinämittari rekisteröi kaikki tärinät, joten oven pamaukset ja mittarin häiriöt poistetaan

Työssä yhtenä raamattuna toimii Rakennusinsinööriliiton julkaisu 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät, jonka on perusta faktatiedoille. Julkaisusta löytyvät ohjearvot tärinälle osoittavat tärinän voimakkuutta (mm/s), jota terve rakenne kestää. Ohjearvoon vaikuttavat rakennuksen perustustapa, maaperä ja etäisyys tärinän syntypaikkaan ja tärinän syy (louhinta/paalutus). Yleinen kuulemani huolen aihe on: “Tärisee niin kovaa, että ikkunatkin helisevät”. Ikkunoiden helinä on useimmiten seurausta ilman kautta tulevasta ääni- tai ilmanpaineaallosta, joka voidaan havaita jopa 1-2 km etäisyydellä työmaasta. Tärinä vaimenee tehokkaasti kallio- ja maaperässä. Ongelmallisimpia alueita ovat pehmeät maaperät, joissa tärinän vaikutukset ulottuvat pidemmälle. (Vuolio 1991) Huonokuntoisille rakennuksille tärinän ohjearvo määritellään aina tapauskohtaisesti, ja tämä vaatii ammattitaitoa. Tällä alalla hyvin moni asia on kokemus ja perimäpohjaista. Finnrockin historiassa moni tietotaito on siirtynyt historian saatossa eteenpäin nuorille tekijöille, ja niin on osakseen nykyäänkin, koska aivan kaikesta ei löydy kirjallisuutta.

Kasa hyödyllistä kirjallisuutta Tampereen konttorin koulutustilassa

Olen itse Finnrockilla päässyt työskentelemään projektien kaikissa vaiheissa. Normaalin työpäivän aikana on tekemisissä usean projektin merkeissä. Projektit ovat eri vaiheissa, joten työpäivät eivät tunnu tylsiltä koska tekeminen on monipuolista.  Aamupäivä voidaan olla kentällä suorittamassa rakennekatselmuksia kiinteistöihin, lounaan jälkeen kirjoittaa raportteja tai sopia tuleville viikoille katselmuksia ja kotiin lähtiessä voi hakea tärinämittarin työmaalta, jossa louhinnat ovat jo ohi. Ehkä mieleenpainuvin päiväni Finnrockilla oli kesäkuun puolessa välissä, kun noudin Jyväskylän ympärikunnista yhteensä yli 10 mittaria (en muista enää tarkkaan) ja katselmoin 4 omakotitaloa. Päivä tuntui loputtomalta eikä autoonkaan olisi mahtunut enää yhtäkään mittaria. Sinä päivänä ajoin 470 kilometriä ja onneksi päiväni viimeisessä kohteessa valtatie 4:n työmaakopilla Joutsassa asiakas tarjosi minulle kahvit ja munkin, muuten en olisi ehkä kotiin asti jaksanut!

Mersun takakontin täyttyessä, jouduin lastaamaan mittareita myös jalkatiloihin. Oli pikkasen täyttä...

Toivottavasti teistä oli mukava kuulla millaista ympäristöteekkarin on työskennellä louhintatöiden konsultointifirmassa. Mikäli haluatte kuulla lisää mun kokemuksista Finnrockilla tulkaa rohkeasti kysymään killassa tai laittakaa telegramissa viestiä @helmisimpukka

Muistakaahan tekin huolehtia omasta hyvinvoinnista ja levätä ennen koulun alkua. Mukavaa loppukesää ja nähdään pian!

Lähteet:

Vuolio, 1991, Räjäytystyöt, Suomen maarakentajien keskusliitto

Viimeiset kesäduunikuulumiset Yaran Ukin tehtailta

Heissan elokuulle!

Hui, kalenteri jo käännettiin elokuun puolelle, mikä saattaa muistutella monelle jo tulevaa koulun alkua. Itsellä vielä edessä useampi viikko kesätöiden parissa Yaralla eikä koulun penkki enää kutsukaan. Heinäkuu oli kyllä meidän toimiston puolella, josta oma työpiste löytyy, todella hiljaista. Välillä saattoi olla lähes yksinään alakerran toisessa päädyssä koneen äärellä. Pikkuhiljaa kovin lomakausi taitaa alkaa kääntyä laskuun ja huoneet täyttyvät takaisin. Koska tuotanto ja materiaalivirrat kuitenkin koko ajan pyörivät, ei kaikki alueet sentään tyhjinä ole ja tarvittavat limitykset miehistöissä on havaittavissa. Viikot tuntuvat kuluneen nopsaa viime kirjoituksesta ja välillä pitkä viikko maanantaina tuntuu huvenneen perjantaihin päästessä kovinkin vauhdilla.

Aamu lähtee joka päivä käyntiin kahvilla ja puurolla.

Työkuviot ovat osittain pysyneet samana, mutta lisääkin on tehtävää tullut, mikä tuo tietysti vaihtelua. Viime viikot ovat kuluneet mainitsemani henkilönsuojainprojektin parissa, jossa omaa osaamista, tiedon käyttöä ja ideointia haastetaan. Odotan kyllä lopullista toteutusta ja viimeisiä silauksia. Käännöshommat näyttävät loppusuoraa omalta kantilta ja toivottavasti muutama uusi sana on jäänyt takataskuun. Kuuluessani HESQ-osastoon toivoin saavani laaja-alaista näkökulmaa eri osa-alueille ja loppuajalla saankin nyt perehtyä myös laatupuolelta meidän laboratorioon liittyvään työjuttuun. Excel-kikkailuja saattaa tulla päivän ohjelmaan..

Nyt olen myös pitänyt maanantaisin kollegojeni lisäksi turvallisuusperehdytyksiä. Vaikka aluksi aina esiintyminen aiheuttaa epäröintiä ja pohdiskelua sen sujumisesta, huomaa selkeästi, että vain tekemällä asioista voi selvitä. Nyt muutamien kertojen jälkeen, ei uusien tai vähän tuttujenkin ihmisten eteen meno ole niin iso juttu. Koulutuskokemus on varmasti kaikille hyväksi ja sen kautta oppii paljon uutta itsestään. On myös ollut kiva oppia itsekin asioita kouluttaessa; omat taidot kehittyy sekä aina tuntuu oppivan lisää perehdytettävistä asioista.

 

Kävin katsastamassa vähän miltäs meidän saari näyttää mereltä päin katsottuna.

Vaikka mulla työt vielä jatkuvatkin, on tämä viimeinen blogiteksti mun näppiksiltä. Varmasti vielä paljon kerkiän loppuaikanani tekemään, mutta paljon työtunteja on jo takanakin. Säiden puolesta tuntuu ettei kesä vielä olisi oikein alkanutkaan, mutta alkaa syksyn tulosta jo moni asia muistuttamaan. Oikein mukava oli päästä kirjoittelemaan omasta kesästä ja kuulumisista tänne blogin puolelle ja kirjoittajana oli myös hauska lukea toisten ykiläisten tekstejä. Toivottavasti saitte hyviä lukuhetkiä ja ehkä vinkkejä siitä, mitä kesätyösi voisi sisältää ja mikä just sua kiinnostaa. Omalle kohdalle kesä toi paljon uutta. Lähdin aivan tuntemattomaan kaupunkiin uuteen kesätyöpaikkaan, jossa pääsin kansainvälisen mutta myös paikallisesti vahvasti näkyvän yrityksen toimiin mukaan. HESQ-osastolla näki konkreettisesti sitä, mitä opinnoissa on ollut esillä ja asioiden todellista käytäntöä.

Tähän muutama kesän aikaisista erilaisista jutuista työssä seisakki, rakennustyömaita, perehdytystä, translate, ohjaamo, satamatoimintoa, kierreportaita, DUO, ammoniakkisäiliön sisäpuoliset tilat, kuljettimia ja lisää kuljettimia, ruuma, puhallutukset pyörän selästä, suojaimia, pulse, turvallisuusteltta, eka kerta lannoitevarastossa, piipussa sekä monta muuta listan ulkopuolista asiaa arkipäiviltäni. Varmasti loppuaika täällä sujuu ja työtkin aikanaan päättyvät. Kiitokset tyypeille tänne!

Huikeaa loppukesää kaikille lukijoille!! Hihkaise ihmeessä perään, jos jokin jäi askarruttamaan.

Tästä on hyvä jatkaa uusiin haasteisiin. :)

-jossu