Viimeiset kesäduunikuulumiset Yaran Ukin tehtailta

Heissan elokuulle!

Hui, kalenteri jo käännettiin elokuun puolelle, mikä saattaa muistutella monelle jo tulevaa koulun alkua. Itsellä vielä edessä useampi viikko kesätöiden parissa Yaralla eikä koulun penkki enää kutsukaan. Heinäkuu oli kyllä meidän toimiston puolella, josta oma työpiste löytyy, todella hiljaista. Välillä saattoi olla lähes yksinään alakerran toisessa päädyssä koneen äärellä. Pikkuhiljaa kovin lomakausi taitaa alkaa kääntyä laskuun ja huoneet täyttyvät takaisin. Koska tuotanto ja materiaalivirrat kuitenkin koko ajan pyörivät, ei kaikki alueet sentään tyhjinä ole ja tarvittavat limitykset miehistöissä on havaittavissa. Viikot tuntuvat kuluneen nopsaa viime kirjoituksesta ja välillä pitkä viikko maanantaina tuntuu huvenneen perjantaihin päästessä kovinkin vauhdilla.

Aamu lähtee joka päivä käyntiin kahvilla ja puurolla.

Työkuviot ovat osittain pysyneet samana, mutta lisääkin on tehtävää tullut, mikä tuo tietysti vaihtelua. Viime viikot ovat kuluneet mainitsemani henkilönsuojainprojektin parissa, jossa omaa osaamista, tiedon käyttöä ja ideointia haastetaan. Odotan kyllä lopullista toteutusta ja viimeisiä silauksia. Käännöshommat näyttävät loppusuoraa omalta kantilta ja toivottavasti muutama uusi sana on jäänyt takataskuun. Kuuluessani HESQ-osastoon toivoin saavani laaja-alaista näkökulmaa eri osa-alueille ja loppuajalla saankin nyt perehtyä myös laatupuolelta meidän laboratorioon liittyvään työjuttuun. Excel-kikkailuja saattaa tulla päivän ohjelmaan..

Nyt olen myös pitänyt maanantaisin kollegojeni lisäksi turvallisuusperehdytyksiä. Vaikka aluksi aina esiintyminen aiheuttaa epäröintiä ja pohdiskelua sen sujumisesta, huomaa selkeästi, että vain tekemällä asioista voi selvitä. Nyt muutamien kertojen jälkeen, ei uusien tai vähän tuttujenkin ihmisten eteen meno ole niin iso juttu. Koulutuskokemus on varmasti kaikille hyväksi ja sen kautta oppii paljon uutta itsestään. On myös ollut kiva oppia itsekin asioita kouluttaessa; omat taidot kehittyy sekä aina tuntuu oppivan lisää perehdytettävistä asioista.

 

Kävin katsastamassa vähän miltäs meidän saari näyttää mereltä päin katsottuna.

Vaikka mulla työt vielä jatkuvatkin, on tämä viimeinen blogiteksti mun näppiksiltä. Varmasti vielä paljon kerkiän loppuaikanani tekemään, mutta paljon työtunteja on jo takanakin. Säiden puolesta tuntuu ettei kesä vielä olisi oikein alkanutkaan, mutta alkaa syksyn tulosta jo moni asia muistuttamaan. Oikein mukava oli päästä kirjoittelemaan omasta kesästä ja kuulumisista tänne blogin puolelle ja kirjoittajana oli myös hauska lukea toisten ykiläisten tekstejä. Toivottavasti saitte hyviä lukuhetkiä ja ehkä vinkkejä siitä, mitä kesätyösi voisi sisältää ja mikä just sua kiinnostaa. Omalle kohdalle kesä toi paljon uutta. Lähdin aivan tuntemattomaan kaupunkiin uuteen kesätyöpaikkaan, jossa pääsin kansainvälisen mutta myös paikallisesti vahvasti näkyvän yrityksen toimiin mukaan. HESQ-osastolla näki konkreettisesti sitä, mitä opinnoissa on ollut esillä ja asioiden todellista käytäntöä.

Tähän muutama kesän aikaisista erilaisista jutuista työssä seisakki, rakennustyömaita, perehdytystä, translate, ohjaamo, satamatoimintoa, kierreportaita, DUO, ammoniakkisäiliön sisäpuoliset tilat, kuljettimia ja lisää kuljettimia, ruuma, puhallutukset pyörän selästä, suojaimia, pulse, turvallisuusteltta, eka kerta lannoitevarastossa, piipussa sekä monta muuta listan ulkopuolista asiaa arkipäiviltäni. Varmasti loppuaika täällä sujuu ja työtkin aikanaan päättyvät. Kiitokset tyypeille tänne!

Huikeaa loppukesää kaikille lukijoille!! Hihkaise ihmeessä perään, jos jokin jäi askarruttamaan.

Tästä on hyvä jatkaa uusiin haasteisiin. :)

-jossu

Kirjoittajaesittely: Johanna Veuro, Yara Suomi Oy

Heis!

Rannikon kesäisistä fiiliksistä esittelyyn pääsin vuorollani minä eli Johanna Veuro. Vielä tovin pykälässä näkyy 23 vuotta ja aikoinaan Tampereen teknilliseen yliopistoon suunnattiin suhteellisen läheltä Valkeakoskelta. Ympäristö- ja energiatekniikkaa päädyin lukemaan suoraan lukiosta ja sille tielle jäätiin, vaikka toisenlaisia suunnitelmia fuksisyksyn alkaessa saattoi ollakin. Omaa tietä koulun käytävillä haeskeltiin, kun fuksivuoden ja ehkä siitä seuraavankin jälkeen peruskurssit olivat täyttäneet pään. Pääaineeksi silloin muinoin jo kandivaiheessa valikoitui turvallisuustekniikka ja ympäristöjohtaminen ja vahvasti näyttää, että siitä myös valmistutaan. Sivuaineitakin muutama kappale löytyy, kun kiinnostus on vetänyt lukemaan uusiutuvia sähköenergiateknologioita sekä kestävän kehityksen opintokokonaisuutta. Hui, viimeisen vuoden kunniaksi käväisin myös keskustan huudeilla Yliopistolla hakemassa muutamat kurssit tutkintooni. Suosittelen kyllä, jos sieltä kiinnostavia kursseja löytää. Tulevaisuudessa se kai tätäkin helpompaa tulee olemaan, kun yhdistyminen etenee…

Kevään jälkeen täyteen tuli viisi vuotta opiskeluja Tampereella, pientä Ruotsin puolella käyntiä lukuun ottamatta. Vaihto-opintoja suosittelen kliseisesti muiden vaihdossa käyneiden tavoin kyllä kaikille, jotka sitä hiemankaan ajatuksissa pyörittävät. Tällä hetkellä itsellä opinnot näyttävät loppusuoraa ja tekstin kirjoitushetkellä enää yksi suoritusmerkintä uupuu keväältä. Edessä onkin ensi vuodelle lähes ainoana kouluun liittyvänä tavoitteena valmis diplomityö ja paperit ulos. Pieni puristus siis vielä. Sitä odotellessa ehdottomasti!

Ukissa nauttimassa auringosta.

Mutta paluu tähän hetkeen.. Autolastillisen kanssa suuntasin toukokuun alussa siis Uuteenkaupunkiin, jossa tämä kesä tullaan viettämään työn merkeissä ja merituulesta nauttien. Työpaikkana toimii Yaran Uudenkaupungin tehdasalue, jossa ensimmäisenä päivänä turvallisuusperehdytyksen kautta saatiin lupa tehdasalueella yksin liikkumiseen ja työskentelyyn kartuttaen myös tietoa toimipaikan toiminnasta ja käytänteistä. Työpaikkani sijaitsee Hangonsaaressa, jossa ensimmäinen tuotanto on alkanut jo vuonna 1965. Saaren tehtailla valmistetaan NPK-lannoitteita ja teollisuuskemikaaleja. Suurin osa lannoitteista lähtee vientiin ulkomaille, minkä mahdollistaa mm. oma satama. Tehdasalueelle ulottuu myös rautatie, joten monipuolinen toimintaympäristö on taattuna. Haasteita siis varmasti löytyy.

Yaralle hakemusta pistin menemään helmikuun puolella saatuani tietoon heillä tarjolla olleen paikan turvallisuuspuolelta. Niitä oman alan työpaikkoja kun ei ihan liukuhihnalla kuitenkaan esillä ole. Paikassa kiinnosti tehdasympäristö, jollaisessa en ollut aiemmin työskennellyt sekä myös tämänhetkiselle esimiehelleni soitetun puhelun myötä esillä olleet mahdolliset työtehtävät. Nyt jo reilu kuukausi on takana HESQ-kesäharjoittelijana ja jo tähän mennessä on paljon uutta opittu ja nähty. Toimin siis osana terveyteen, ympäristöön, turvallisuuteen ja laatuun liittyviin asioihin keskittyvää osastoa, josta osa henkilöstöä löytyy sopivasti oman työpisteen luota kuuloetäisyydellä.

Vaikka pikkanen kasa työtunteja ja monenmoista muuta löytyykin jo takataskusta, niin kaikesta siitä tulen kirjoittelemaan enemmän tulevissa teksteissäni. Pysykää kuulolla ja nauttikaa toivottavasti lämpöä tarjoavasta kesästä :)

- Johanna