Viimeiset kesäduunikuulumiset Yaran Ukin tehtailta

Heissan elokuulle!

Hui, kalenteri jo käännettiin elokuun puolelle, mikä saattaa muistutella monelle jo tulevaa koulun alkua. Itsellä vielä edessä useampi viikko kesätöiden parissa Yaralla eikä koulun penkki enää kutsukaan. Heinäkuu oli kyllä meidän toimiston puolella, josta oma työpiste löytyy, todella hiljaista. Välillä saattoi olla lähes yksinään alakerran toisessa päädyssä koneen äärellä. Pikkuhiljaa kovin lomakausi taitaa alkaa kääntyä laskuun ja huoneet täyttyvät takaisin. Koska tuotanto ja materiaalivirrat kuitenkin koko ajan pyörivät, ei kaikki alueet sentään tyhjinä ole ja tarvittavat limitykset miehistöissä on havaittavissa. Viikot tuntuvat kuluneen nopsaa viime kirjoituksesta ja välillä pitkä viikko maanantaina tuntuu huvenneen perjantaihin päästessä kovinkin vauhdilla.

Aamu lähtee joka päivä käyntiin kahvilla ja puurolla.

Työkuviot ovat osittain pysyneet samana, mutta lisääkin on tehtävää tullut, mikä tuo tietysti vaihtelua. Viime viikot ovat kuluneet mainitsemani henkilönsuojainprojektin parissa, jossa omaa osaamista, tiedon käyttöä ja ideointia haastetaan. Odotan kyllä lopullista toteutusta ja viimeisiä silauksia. Käännöshommat näyttävät loppusuoraa omalta kantilta ja toivottavasti muutama uusi sana on jäänyt takataskuun. Kuuluessani HESQ-osastoon toivoin saavani laaja-alaista näkökulmaa eri osa-alueille ja loppuajalla saankin nyt perehtyä myös laatupuolelta meidän laboratorioon liittyvään työjuttuun. Excel-kikkailuja saattaa tulla päivän ohjelmaan..

Nyt olen myös pitänyt maanantaisin kollegojeni lisäksi turvallisuusperehdytyksiä. Vaikka aluksi aina esiintyminen aiheuttaa epäröintiä ja pohdiskelua sen sujumisesta, huomaa selkeästi, että vain tekemällä asioista voi selvitä. Nyt muutamien kertojen jälkeen, ei uusien tai vähän tuttujenkin ihmisten eteen meno ole niin iso juttu. Koulutuskokemus on varmasti kaikille hyväksi ja sen kautta oppii paljon uutta itsestään. On myös ollut kiva oppia itsekin asioita kouluttaessa; omat taidot kehittyy sekä aina tuntuu oppivan lisää perehdytettävistä asioista.

 

Kävin katsastamassa vähän miltäs meidän saari näyttää mereltä päin katsottuna.

Vaikka mulla työt vielä jatkuvatkin, on tämä viimeinen blogiteksti mun näppiksiltä. Varmasti vielä paljon kerkiän loppuaikanani tekemään, mutta paljon työtunteja on jo takanakin. Säiden puolesta tuntuu ettei kesä vielä olisi oikein alkanutkaan, mutta alkaa syksyn tulosta jo moni asia muistuttamaan. Oikein mukava oli päästä kirjoittelemaan omasta kesästä ja kuulumisista tänne blogin puolelle ja kirjoittajana oli myös hauska lukea toisten ykiläisten tekstejä. Toivottavasti saitte hyviä lukuhetkiä ja ehkä vinkkejä siitä, mitä kesätyösi voisi sisältää ja mikä just sua kiinnostaa. Omalle kohdalle kesä toi paljon uutta. Lähdin aivan tuntemattomaan kaupunkiin uuteen kesätyöpaikkaan, jossa pääsin kansainvälisen mutta myös paikallisesti vahvasti näkyvän yrityksen toimiin mukaan. HESQ-osastolla näki konkreettisesti sitä, mitä opinnoissa on ollut esillä ja asioiden todellista käytäntöä.

Tähän muutama kesän aikaisista erilaisista jutuista työssä seisakki, rakennustyömaita, perehdytystä, translate, ohjaamo, satamatoimintoa, kierreportaita, DUO, ammoniakkisäiliön sisäpuoliset tilat, kuljettimia ja lisää kuljettimia, ruuma, puhallutukset pyörän selästä, suojaimia, pulse, turvallisuusteltta, eka kerta lannoitevarastossa, piipussa sekä monta muuta listan ulkopuolista asiaa arkipäiviltäni. Varmasti loppuaika täällä sujuu ja työtkin aikanaan päättyvät. Kiitokset tyypeille tänne!

Huikeaa loppukesää kaikille lukijoille!! Hihkaise ihmeessä perään, jos jokin jäi askarruttamaan.

Tästä on hyvä jatkaa uusiin haasteisiin. :)

-jossu

HSEQ-asiaa merenrantamaisemissa

Heippa vaan kaikille näin heinäkuun alkuun! Onneks kesä sentään ei ihan vielä ole ohitse..

Tosiaan täältä Uudestakaupungista kirjoittelen omia kesäkuulumisiani. Ensimmäisestä työpäivästäni, tai no siis päivästäni työntekijänä Yaralla, on kerennyt jo täyttymään aikaslailla tarkalleen se kaksi kuukautta. Heti Wapun jälkeen suuntasin kohti kesän työpaikkaa, jossa ensimmäinen päivä meni, kuten edellisessä tekstissäni mainitsin, turvallisuusperehdytyksessä sekä sen lisäksi omaan työpisteeseeni tutustuen. Niin ja tietysti sain kaikki mahdolliset varusteet, joilla ehkä selviän kesästäni.

Työn touhussa, homma etenee.

Muutamat tentit ja työpäivät ehti toukokuun alussa kerääntymään, mutta varsinaisesti pääsin asettumaan aloilleni maanantaina 15.5., jolloin eka täysi työviikko alkoi. Heti alkajaisiksi pääsin keskelle tehtaiden vuosittaista huoltoseisakkia, joka kesti suunnilleen kaksi viikkoa. Sain siis heti kokemusta kiireisestä ajanjaksosta, jolloin tehdasalueella näki toistasataa urakoitsijaa tekemässä töitään jokainen omillaan mutta kuitenkin yhdessä osana yhteistä päämäärää. Omiin ensimmäisiin viikkoihini kuului tietysti paljon perehtymistä toimintaan. Yaralla en siis ole aiemmin työskennellyt, eikä toimipaikka ollut ennestään tuttu, minkä vuoksi lähes kaikki oli uutta. Sen vuoksi halusin ja sainkin tutustua mm. yrityksen intraan ja sieltä löytyvään materiaaliin. Ekojen viikkojen aikana olin lisäksi mukana muutamilla tarkastuskierroksilla tehdasalueella yhdessä työtovereideni kanssa sekä olin lähes päivittäin muutaman tunnin turvallisuusteltalla (seisakin ajaksi pystytetty turvallisuusaiheisia juttuja sisältävä teltta, jossa saattoi tavata myös turvallisuusasiantuntijaa) jakamassa turvallisuuskyselyyn vastaaville työntekijöille t-paitoja sekä viimeisinä päivinä jäätelöä. Onneksi ensimmäisten päivien räntäsää oli sentään hetkittäin edes vaihtunut aurinkoon.

Seisakin jälkeen hieman tavallisempi työrytmi palautui tehdasalueelle ja pääsin itsekin muiden kesätyöhommien kimppuun. Ensimmäisen kuukauden aikana kävin myös lähes kaikilla osastoilla hakemassa perehdytystä eri toiminnoista, joista sain oikein hyvin käsitystä siitä mitä alueella tapahtuukaan. Kesätyöntekijöiden sekä uusien työntekijöiden iloksi järjestettiin myös yksi koko päivän kestävä yleisperehdytyspäivä, jossa toimipaikan tuntemusta lisättiin ja päästiin myös nopeasti kurkkaamaan tuotannon eri osastoille eli siis lannoitteelle, energialle sekä materiaalipuolelle. Illalla saatiin myös ruokaa, juomaa ja saunakin lämpeni.

Ukin maisemat kohillaan, kyl täällä kelpaa lenkkeillä.

Työtehtävinä tällä hetkellä pyörittelen turvallisuusperehdytyksen ja erääseen järjestelmäämme liittyvää käännöshommaa sekä henkilösuojaimia koskevaa suurempaa työhommaa. Nämä jatkuvat varmasti pidempään ja muutakin taitaa olla tiedossa. Tällä hetkellä päivät kuluvatkin pitkälti näiden töiden parissa ja kirjoitushetkellä olin juuri päässyt vetämään myös ensimmäistä koulutusta, joita kesän aikana tulee varmasti vielä eteen. Usein mut löytääkin toimistosta koneen luota, koitan käydä keräämässä työssäni tarvittavaa tietoa eri osastoilta sekä osallistun tarvittaviin tapaamisiin/palavereihin. Näen tärkeänä toimipaikan käytäntöihin kuuluvat säännölliset tapaamiset, esimerkiksi juuri eri osastoilla. Meilläkin on mm. HESQ-tiimipalaveri joka viikko, jossa katsastetaan menneen sekä myös tulevan viikon tapahtumia/omia töitä. Näin pysyy hiukan kartalla siitä, mitä muut tekevät ja minkälaisia juttuja on meneillään, jos ei onnistu toisella korvalla kaikkea kuulemaan. Meitä istuu tällä hetkellä neljä henkilöä samassa huoneessa, mikä osaltaan kyllä helpottaa omaa tekemistä, jos ja kun kysymyksiä ilmenee. Saa nähdä kuinka hiljaista tulee, kun lomakaudet pukkaa päälle.

Hienoa on ollut päästä näkemään melkoisen kompleksinen tehdasalue, joka onnistuu näyttämään pieneltä tai ainakin kohtalaiselta omasta toimistohuoneesta, mutta paljastuu vaikuttavan isoksi kentälle lähtiessä. Epäilen vahvasti, ettei alue tule läheskään tutuksi kesän aikana kovasta yrityksestä huolimatta. Yaran toiminta saarella on monipuolista tuoden mielenkiintoa sekä haasteita. Ympärillä tapahtuu paljon ja on kiva nähdä, millaisia muutostoimia tehtailla on tällä hetkellä meneillään käsittäen niin toiminnan kehittämisen kuin rakennustyömaat. Itse olen jo havahtunut siihen, etten voi tietää kaikesta kaikkea, vaikka kuinka haluaisin. Kysymällä, tekemällä ja näkemällä oppii huikeasti, ja sitä toivotaankin.

Seuraavaan höpöttelykertaan jätän vielä jotain..  Kesäiloa ruudun sille puolelle!! 

- Jossu

Kirjoittajaesittely: Johanna Veuro, Yara Suomi Oy

Heis!

Rannikon kesäisistä fiiliksistä esittelyyn pääsin vuorollani minä eli Johanna Veuro. Vielä tovin pykälässä näkyy 23 vuotta ja aikoinaan Tampereen teknilliseen yliopistoon suunnattiin suhteellisen läheltä Valkeakoskelta. Ympäristö- ja energiatekniikkaa päädyin lukemaan suoraan lukiosta ja sille tielle jäätiin, vaikka toisenlaisia suunnitelmia fuksisyksyn alkaessa saattoi ollakin. Omaa tietä koulun käytävillä haeskeltiin, kun fuksivuoden ja ehkä siitä seuraavankin jälkeen peruskurssit olivat täyttäneet pään. Pääaineeksi silloin muinoin jo kandivaiheessa valikoitui turvallisuustekniikka ja ympäristöjohtaminen ja vahvasti näyttää, että siitä myös valmistutaan. Sivuaineitakin muutama kappale löytyy, kun kiinnostus on vetänyt lukemaan uusiutuvia sähköenergiateknologioita sekä kestävän kehityksen opintokokonaisuutta. Hui, viimeisen vuoden kunniaksi käväisin myös keskustan huudeilla Yliopistolla hakemassa muutamat kurssit tutkintooni. Suosittelen kyllä, jos sieltä kiinnostavia kursseja löytää. Tulevaisuudessa se kai tätäkin helpompaa tulee olemaan, kun yhdistyminen etenee…

Kevään jälkeen täyteen tuli viisi vuotta opiskeluja Tampereella, pientä Ruotsin puolella käyntiä lukuun ottamatta. Vaihto-opintoja suosittelen kliseisesti muiden vaihdossa käyneiden tavoin kyllä kaikille, jotka sitä hiemankaan ajatuksissa pyörittävät. Tällä hetkellä itsellä opinnot näyttävät loppusuoraa ja tekstin kirjoitushetkellä enää yksi suoritusmerkintä uupuu keväältä. Edessä onkin ensi vuodelle lähes ainoana kouluun liittyvänä tavoitteena valmis diplomityö ja paperit ulos. Pieni puristus siis vielä. Sitä odotellessa ehdottomasti!

Ukissa nauttimassa auringosta.

Mutta paluu tähän hetkeen.. Autolastillisen kanssa suuntasin toukokuun alussa siis Uuteenkaupunkiin, jossa tämä kesä tullaan viettämään työn merkeissä ja merituulesta nauttien. Työpaikkana toimii Yaran Uudenkaupungin tehdasalue, jossa ensimmäisenä päivänä turvallisuusperehdytyksen kautta saatiin lupa tehdasalueella yksin liikkumiseen ja työskentelyyn kartuttaen myös tietoa toimipaikan toiminnasta ja käytänteistä. Työpaikkani sijaitsee Hangonsaaressa, jossa ensimmäinen tuotanto on alkanut jo vuonna 1965. Saaren tehtailla valmistetaan NPK-lannoitteita ja teollisuuskemikaaleja. Suurin osa lannoitteista lähtee vientiin ulkomaille, minkä mahdollistaa mm. oma satama. Tehdasalueelle ulottuu myös rautatie, joten monipuolinen toimintaympäristö on taattuna. Haasteita siis varmasti löytyy.

Yaralle hakemusta pistin menemään helmikuun puolella saatuani tietoon heillä tarjolla olleen paikan turvallisuuspuolelta. Niitä oman alan työpaikkoja kun ei ihan liukuhihnalla kuitenkaan esillä ole. Paikassa kiinnosti tehdasympäristö, jollaisessa en ollut aiemmin työskennellyt sekä myös tämänhetkiselle esimiehelleni soitetun puhelun myötä esillä olleet mahdolliset työtehtävät. Nyt jo reilu kuukausi on takana HESQ-kesäharjoittelijana ja jo tähän mennessä on paljon uutta opittu ja nähty. Toimin siis osana terveyteen, ympäristöön, turvallisuuteen ja laatuun liittyviin asioihin keskittyvää osastoa, josta osa henkilöstöä löytyy sopivasti oman työpisteen luota kuuloetäisyydellä.

Vaikka pikkanen kasa työtunteja ja monenmoista muuta löytyykin jo takataskusta, niin kaikesta siitä tulen kirjoittelemaan enemmän tulevissa teksteissäni. Pysykää kuulolla ja nauttikaa toivottavasti lämpöä tarjoavasta kesästä :)

- Johanna