Täällä tärisee jokin muu kuin krapula

Tällä kertaa perehdyn louhinnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja niiden hallintaan. En kauheasti mene syvälle itse louhintatapoihin, koska Finnrock ei suorita louhintoja. Yrityksessämme on kyllä työntekijöitä, jotka ovat ennen olleet louhijoita ja hyödyntävät laajaa kokemustaan louhintakohteiden konsultoinnissa. Mutta lyhykäisyydessään louhinnassa kallioon porataan ensin rei’iät joihin laitetaan räjähdeainetta. Räjähteen energiasta merkittävin osa menee kallion rikkoutumiseen ja siirtämiseen, mutta osa ilmenee tärinänä ja lämpönä ympäristöön.

Kallioisille maille louhitaan tällä hetkellä paljon; rakennuksia, uusia teitä, maakaasuputkia ja muuta kunnallistekniikkaa. Kasvava tilantarve ja liikenne ovat lisänneet louhinnan tarvetta, tästä hyvänä esimerkkinä on Rantatunneli, Tampereen Raitiotie ja Sulkavuoren maanalainen jätevedenpuhdistamo. Kun louhintoja suoritetaan lähellä ihmisten ja eläinten elinympäristöä tulee töiden teossa olla erityisen varovainen. Suuri vaaratekijä on kiven heitto tai sinkoutuminen, joka estetään sopivalla panostuksella ja huolellisella kentän peittämisellä. Muita ympäristöön välittyviä haittoja ovat tärinä, melu ja pöly. Lähtökohtaisesti ympäristöön välittyviä haittoja voi aina vähentää, mutta se lisää useimmiten rakennuskustannuksia, eikä haitoista juuri koskaan kokonaan pääse täysin eroon.

Finnrock suorittaa ympäristövaikutusten valvontaa louhintatyömailla mutta myös paalutus- ja muiden maanrakennustöiden yhteydessä. Keskeisin palvelumme on tärinämittaukset.

Katsastamassa miten Turun toriparkki etenee. Meidän firma valvoo työmaan tärinöitä. Tällä hetkellä ympäristössä on 10 mittaria.

Paalutuksesta ja esimerkiksi tiivistyksestä välittyvät tärinät ovat taajuudeltaan 5-40 Hz, joka on erilaisempaa kuin hetkelliset kallion räjäytykset. Etenkin lähietäisyydellä räjäytyksen aiheuttama tärinä on taajuudeltaan laajakaistaista ja vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Etäisyyden kasvaessa korkeat taajuudet vaimenevat nopeammin kuin matalat. (RIL 253-2010 s. 41) En ole vielä mikään guru näissä vaikka vuoden olenkin työskennellyt yrityksessä. Opin asioista jatkuvasti joka päivä ja toivottavasti te opitte, että myös muulloinkin kuin tentissä ja krapulassa tärisee.

Tärinämittari ja Finnrockin oma olut Kertalaaki APA (Kuva: Antti Rahko)

Lähtökohtaisesti mitä suurempi räjähdemäärä räjähtää sitä enemmän tärisee. Louhinnan aiheuttamaa tärinää voidaan vähentää suunnittelemalla louhinta hyvin ja pienentämällä esimerkiksi reikäkokoa. Tärinän ohjearvot määritetään Rakennusinsinööriliiton julkaisun RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaisesti (tästä lisää ensi postauksessa). Mikäli ympäristössä tärinää ei sallita ollenkaan, voidaan kalliota siirtää esimerkiksi kiilaamalla tai paisuvalla sementillä. Tärinää valvotaan perustuksiin asennettavalla tärinämittarilla. Tärinämittarit koostuvat anturista, joka asennetaan kantavaan rakenteeseen ja tiedonkeruulaitteesta, joka vastaanottaa mittaustulokset ja lähettää ne palvelimeen, jossa käsittelemme ja tulkitsemme tuloksia. Mittarimme ovat etäluettavia, joten ne voi ohjelmoida lähettämään louhijalle tekstiviestillä mitatut tulokset välittömästi räjäytyksen jälkeen. Samoin me saamme reaaliajassa tiedon, jos mittarista on loppumassa akku tai muisti alkaa olemaan täynnä. Näin takaamme, että mittaus on jatkuvaa ja luotettavaa.

Tärinämittauslaitteisto ulkoisella akulla sähkölinjan pilarissa. Tyypillisesti mittaukset suoritetaan rakennusten sokkelista.

Finnrock tarjoaa myös melu- ja pölymittauksia. Räjäytyksestä aiheutuva melu on lyhyt ja voimakas, ja mikäli melua arvioitaisiin yleisten dBA-raja-arvojen mukaan ei asutusalueella saisi räjäyttää ollenkaan (Vuolio & Halonen 210, s. 340). Räjäytyksestä aiheutuvan melun mittaamiseen käytetäänkin piikkimelutason raja-arvoja (Puolustusvoimat 2005 s. 6). Työmailla merkittävin melu syntyy porauksesta, murskauksesta ja lastauksista. Työmailla ääni on pistemäinen lähde ja se vaimenee geometrisesti. Ääniaallon etenemiseen vaikuttaa maastonmuodot, sääolosuhteet ja kasvillisuus. Melusta aiheutuvaa haittaa vähennetään meluvallien rakentamisella, laitteiden kunnossapidolla ja melua aiheuttavat työt suoritetaan päiväsaikaan.

Pölymittauslaitteisto

Pölyä syntyy mekaanisessa rikkomisprosessissa, useimmiten murskauksessa, porauksessa ja lastauksessa. Myös maanrakennustyöt ja työmaaliikenne pöllyttää pieniä ilman mukana kulkevia kiinteitä hiukkasia. Pölyllä on ihmisille ja luonnolle haitallisia vaikutuksia. Kivipöly hengityksen myötä kehoon päästessään on terveydelle vaarallista. Pöly likaa pintoja niin kasvien pintoja kuin rakennettua ympäristöä, ja pöly voi vahingoittaa herkkiä laitteita. Pölyä torjutaan estämällä pölyn pääsyä ilmaan suojaamalla alue tai keräämällä se talteen. Pölyä voidaan myös sitoa veden avulla.

Melu- ja pölylähteiden sijoittelulla voidaan minimoida ympäristöön aiheutuvia haittoja. Melulle ja pölylle on omat asetuksissa säädetyt raja-arvot, joita työmailla täytyy noudattaa. Myös terveydensuojelu- ja ympäristönsuojelulakien avulla estetään työmaata aiheuttamasta merkittävää haittaa sivullisille. Finnrock mittaa melu- ja pölyarvoja työmaakohteiden läheisyydessä ja valvoo että arvot ovat viranomaisen asettamalla tasolla. Minua kiinnostaa ympäristöteekkarina nimenomaan melu- ja pölymittaukset, mutta en vielä ole kovin monelle keikalle päässyt mukaan. Etenkin melun eteneminen ja mallinnus on aivan täysin jotain rakettitiedettä itselleni vielä, joten koulun penkillä pitäisi opiskella lisää aaltoliikkeestä.

Seuraavassa postauksessa kerron yhden projektin myötä mitä kaikkea työpäiviini tyypillisesti sisältyy.

Mukavaa kesää!

Lähteet:

Puolustusvoimat. 2005. Ohje, raskaiden aseiden ja räjähteiden ympäristömelun arviointiohje

RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Suomen rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

Vuolio, R & Halonen, T. 2010. Räjäytystyöt. Helsinki: Suomen Rakennusmedia Oy.