Kirjoittajaesittely, Saara Väänänen: Luonnonilmiöiden ymmärrystä Valmetilla

Moikka,

Olen Saara Väänänen ja Ykillä opiskeluja on takana kaksi vuotta. Mulla kävi älytön tsägä kun pääsin heti ensimmäisen vuoden jälkeen kesäharkkariksi Valmet Automationille. Jatkan siellä nyt samassa porukassa – osittain samojen, mutta kuitenkin hieman eri hommien parissa.

Pääaine minulla oli jo ennen kouluun tuloa selvillä, mutta mielikuva siitä, mitä energia- ja prosessitekniikan opiskelija valmistuttuaan tekisi, oli hieman erilainen. Taisin tajuta vasta viime kesänä vieraillessani Vaskiluodon voimalaitoksella, että eihän täällä olekaan ketään lapioimassa hiiliä kattilaan vaan kaikki on pitkälti automatisoitua.

Sivuaineenani opiskelen teknillistä fysiikkaa. Sen voisi melkein lukea harrastukseksi, sillä luonnonilmiöiden ”syvällisempi” ymmärtäminen on aina kiinnostanut minua ja on lisäksi mielekkäämpää kuin kaavojen ulkoa opettelu.  Kannustan myös muita valitsemaan itselle sopivan sivuaineen, sillä nyt jos koska on mahdollisuus opiskella juuri sitä mikä itseä inspiroi (ja motivoi luennoille).

Kirjoitellaan teille Juliuksen kanssa enemmän töistämme Valmetilla tämän kesän aikana. Aurinkoista heinäkuuta! J

Saara Väänänen

Kirjoittajaesittely, Essi Nousiainen: Automaatiota aurinkoisessa Olkiluodossa

Kesäiset terveiset täältä Satakunnan suunnalta! Olen Essi Nousiainen, Varpaisjärveltä kotoisin oleva tekniikan opiskelija ja kirjoittelen tänä kesänä kesätöistäni Teollisuuden Voima Oyj:llä, Eurajoella. Teekkariurani olen aikoinaan aloittanut lappeen Rannassa syksyllä 2011, mutta löysin itseni jo seuraavana keväänä istumassa uudestaan pääsykoepenkissä. Sieltä tieni johtikin Tampereelle Ympäristöteekkarikiltaan, jossa olen viettänyt aikaa viimeiset neljä vuotta.

Opiskelen pääaineenani voimalaitos- ja biojalostustekniikkaa, johon olen lisännyt jonkun verran ylimääräisiä kemian opintoja. Lisäksi aikeenani olisi lukea vielä ensi vuonna systeemitekniikan sivuaine, jos sen opiskelu alkaa tuntua mieleiseltä. Kiinnostus automaatiota ja systeemitekniikkaa kohtaan on herännyt juurikin Olkiluodossa, jossa työskentelen tänä kesänä automaatiotekniikan osaamiskeskuksessa.

Olkiluotoon tieni vei jo keväällä 2014, kun yllättäen toukokuun puolivälissä sain puhelinsoiton nykyiseltä esimieheltäni. Olin kyseisen puhelun aikana tentissä, ja ehdin jo ajattelemaan, että taas menee yksi oman alan työpaikka sivu suun (epäonnea oli ollut sinä keväänä ilmassa), mutta rohkaistuin vielä seuraavana päivänä soittamaan takaisin. Ja se kyllä kannatti! Puhelu johti siihen, että toukokuun lopussa pakkasin kamppeeni ja muutin Hervannan kotikolosta meren rantaan Raumalle, niin kuin joka kevät siitä lähtien.

Ennakko-odotukseni Olkiluodossa työskentelystä poikkesivat hyvin paljon siitä, mitä se todellisuudessa on. Kauhukuvissani odotin, että kesätyöntekijänä en saisi tehdä ydinvoimalaympäristössä mitään ilman valvontaa ja muutenkin ajatus ensimmäisestä oman alan työpaikasta oli melko pelottava. Mutta todellisuudessa, vaikka ydinvoimalan säädökset ja työtavat ovat melko tarkkaan määritelty, työskentely on ollut hyvin itsenäistä ja helppoa. Työkaverini ottivat minut heti mukaan joukkoonsa, ovat luottaneet taitoihini ja olen saanut tehdä samanlaisia tehtäviä kuin kuka tahansa muu. Työtehtävistäni ja kesän muista tapahtumista kerron lisää heinäkuussa seuraavassa blogitekstissäni, joten read it or be a triangle ▲.

Siihen asti, nauttikaa kesästä!

Essi Nousiainen

Kirjoittajaesittely, Julius Elfving: Ohjelmointia Valmet Automationilla

Moi,

Olen Julius, 24-vuotias energiatekniikan opiskelija. Aloitin opintoni TTY:llä syksyllä 2012, eli takana on nyt neljä vuotta YKIn vihreissä haalareissa. Kandivaiheessa opiskelin perusopintojen lisäksi energiatekniikan suuntaavat aineopinnot sekä energia- ja prosessitekniikan pääaineen. DI-vaiheen opinnoista valitsin pääaineekseni energiatehokkuuden virtaustekniikan painotuksella. Kyseinen pääaine on valitettavasti poistumassa TTY:n tarjonnasta mutta näillä näkymin ehdin suorittaa lähes kaikki haluamani kurssit ennen kurssien lopettamista. Sivuaineenani luen ohjelmistotekniikkaa. Tykkäsin ohjelmoinnista jo fuksivuonna ohjelmointi 1 - kurssilla, mutta uudestaan innostuin aiheesta syksyllä käytyäni ohjelmoinnin peruskurssin.

Valmetin toimistossa viihtyvät monen vuosikurssin YKIläiset. Taustalla jo valmistunut Visa Pesonen.
(Kuva: Saara Väänänen)

Hain Valmetille Automationille kesätöihin, kun kuulin kaveriltani, että kesätöihin kaivattiin energia-alaa ymmärtävää ja ohjelmointitaitoista teekkaria. Tiesin myös, että Valmetilla työskentelee paljon entisiä YKIläisiä, mikä innosti minua hakemaan harjoittelupaikkaa. Heti työhaastattelusta asti kaikki on sujunut todella hyvin, ja toukokuun lopussa oli mukavaa aloittaa työt, kun käytännön järjestelyt olivat kunnossa. Viereisissä työpisteissä kesätöitä tekevät myös toisen vuoden YKIläinen Saara ja wappuna kolmantena koskeen kastettu Arttu. Työkavereina on myös paljon entisiä YKIläisiä. Meidät kesätyöntekijät on otettu alusta asti hyvin mukaan ja ilmapiiri on muutenkin todella mukava.

Varsinaisista työtehtävistä ja muista kokemuksista kerron tarkemmin myöhemmissä teksteissä mutta jo tässä vaiheessa voin paljastaa, että työni ei ehkä ole YKIläiselle tyypillisintä. Työnkuvaani kuuluu lähinnä ohjelmointia mutta toisaalta myös esimerkiksi Teollisuuden prosessit- ja Järjestelmien ohjaus-kurssien aiheita on sivuttu.

Mukavaa kesän jatkoa,

Julius Elfving

Kirjoittajaesittely, Leija Lahtinen: Kesä turvesuolla

Keskikesän lämpimät ja itikkaiset terveiset teille kaikille lukijoille täältä pohjoisesta päin!

Olen Leija, 25, ja valmistumiseni ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi häämöttää jo horisontissa. Muutin Tampereelle Oulusta aloittaakseni ympäristötekniikan opiskelut TTY:llä vuonna 2012. Siihen mennessä olin ehtinyt jo kokeilla yhtä sun toista, mutta ei nyt mennä siihen. YKIltä löysin parhaat ystävät ja suurenmoisen teekkarikulttuurin, mikä edesauttoi minun jäämistäni Tampereelle pienistä opintosuuntauksen löytämisvaikeuksista huolimatta.

Ympäristötekniikka valikoitui pääaineekseni vasta aivan loppumetreillä. En ole käynyt opintojani minkään suunnitelman mukaisesti, mutta olen nyt neljän täyden opiskeluvuoden jälkeen lähes valmistumispisteessä. Olisin voinut jatkaa opintoputkeani ja valmistua mahdollisimman nopeasti, mutta näin tärkeämmäksi työllistymisen ja oman motivaationi kannalta koettaa hankkia omaa alaa vastaavan työpaikan yritysmaailmasta.

Vapolle päädyin hakemaan töihin ympäristötarkastajaksi useiden ystävieni ja tuttavieni suosituksesta, jotka olivat toimineet samassa työtehtävässä kuin minä nyt. Työ kuulosti ihan minun jutultani ja kyselin innokkaana puhelimessa ympäristöasiantuntijalta lisää työtehtävistä, sekä katselin netistä löytyvät materiaalit kuten tämän läpi. Työn saaminen oli kuin lottovoitto – suuren suosion myötä hakemuksia lähettäneistä jonkun laskelman mukaan alle prosentti pääsi töihin Vapolle. Samalla pääsin takaisin kotipaikkakunnalleni Ouluun.

Kirjoittamishetkellä olen nauttinut raikkaasta suoilmasta jo yli kuukauden ja turvetuotanto on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Lisää edesottamuksia pohjoisesta luonnosta luvassa tulevassa postauksessa!

Leija Lahtinen

Lisää ruostumatonta terästä Torniossa

Hei!

Kesä lähenee loppuaan ja samalla muutto takaisin Tampereelle on koko ajan lähempänä todellisuutta. Kesän aikana olen työskennellyt Outokummun Tornion tehtailla tutkimusharjoittelijana, kuten aiemmista teksteistäni käy ilmi. Tämä teksti onkin YKI:n blogiprojektin viimeinen julkaisu.

Kesän aikana minulla oli kolme pääasiallista tehtävää: sisäisten pelastussuunnitelmien päivitys, kunnossapidon tietojärjestelmän päivitys sekä lämmöntalteenottokattilan investoinnin kannattavuuslaskelma. Kaikissa näissä tehtävissä on ollut todella mukavaa se, että minulla on ollut mahdollisuus toteuttaa asioita paljolti omien mieltymysteni ja työtapojeni mukaan.

Näkymä työpisteeltäni.

Viime viikon perjantaina lähetin vastuualueeni viimeiset pelastussuunnitelmat tarkastettavaksi. Mikäli niiden suhteen ei tule korjattavaa, niin sen tehtävän olen siis saanut päätökseen. Pelastussuunnitelmat olivat mielenkiintoinen tapa tutustua tehtaaseen. Pelastussuunnitelmaprojektin päätti sopivasti se, että kävin kiinnittämässä rakennusten seinille tyylikkäästi uudistetut kartat ensiapu-, hälytys- ja sammutusvälineistä.

Kunnossapidon tietojärjestelmän päivittäminen oli kesän tehtävistäni sellainen, jossa riitti tekemistä niin paljon kuin vain ehdin tehdä. Siitä muodostuikin tavallaan täytetyö, jota tein aina kun en muissa tehtävissäni syystä tai toisesta voinut edetä. KUTI:a päivittäessäni opin lukemaan PI-kaavioita sekä etsimään tietoa välillä hankalistakin paikoista. Lisäksi tutustuin erilaisiin putki- ja instrumenttimerkintöihin ja kävin paikan päällä katsomassa esimerkiksi sitä, miltä joku mittari oikeasti näyttää, ja kuinka se kannattaisi lisätä järjestelmään.

Itseni ja opintojeni kannalta kesän mielenkiintoisin projekti oli kylmävalssaamo 2:n RAP5-linjan hehkutusuunien lämmöntalteenottohankkeen kannattavuuslaskelma, josta jo edellisessä kirjoituksessani kerroin. Tämän suhteen olen tätä kirjoittaessani melko loppusuoralla. Olen tehnyt laskelmistani ja päätelmistäni raportin ja esitelmän. Esittelen aikaansaannokseni tämän blogin julkaisupäivänä. Teen esittelyn jälkeen vielä viimeisiä laskelmia ja selvityksiä, mikäli niille on tarvetta. Töitä minulla on kuun loppuun, joten minulla on aikaa viimeistellä projekti kunnolla.

Kuumanauhan jäähdytystä kuumavalssaamolla.

Kesän aikana olen myös todella hyvin päässyt tutustumaan teräksen tuotantoon käytännössä. Eri työtehtävien myötä olen päässyt samalla tutustumaan muutenkin tehtaaseen. Pääsin myös tutustumaan Tornion Voiman voimalaitokseen, joka sijaitsee Outokummun tehdasalueella ja tuottaa sähköä, kaukolämpöä sekä prosessihöyryä. Pääsen vielä voimalan seisokin aikana tutustumaan kattilaan sisäpuolelta ja näkemään millaisia huoltoja voimalaan vuosittain tehdään.

Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen etenkin siihen, että olen päässyt toteuttamaan työtehtäviäni kesän aikana hyvin paljon omalla tyylilläni. Työtehtäväni ovat olleet mielenkiintoisia ja etenkin lämmöntalteenottoprojektin tiimoilla olen päässyt käyttämään koulussa oppimiani tietoja hyödyksi. Termodynamiikka, lämmönsiirto ja virtausoppi ovat kaikki saaneet oman käyttötarkoituksensa projektin aikana. Olen myös ollut tyytyväinen siitä, kuinka kesäharjoittelijalle on annettu vastuuta ja vapautta soveltaa osaamista.

Tänne kierrättämäsi teräs voi hyvinkin päätyä. Taustalla Tornion Voiman voimalaitos. 

Kesä Outokummulla on ollut opettavainen ja antoisa, mutta syyskuun alusta on aika siirtyä takaisin koulun penkille.

Kiitokset lukemisesta!

Markku Ylönen

Ympäristötyötä Finaviassa 2

Sitten viime kirjoitukseni olen saanut valmiiksi ensimmäisen version jätehuolto-ohjeesta kaikille lentoasemille. Ohjeessa on taulukkona, mitä jätteitä milläkin kentällä lajitellaan erikseen ja kuvaus kustakin jakeesta. Taulukkoon merkitään myös kaikki jätteenkeräyspisteet jaekohtaisesti sekä kootusti kartalle. Näiden lisäksi taulukkoon kirjataan jätteen kuljettaja, vastaanottaja ja tyhjennysväli. Taulukon päivittäminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tietojen onkiminen eri lähteistä vie yllättävän paljon aikaa.

Ohjeluonnoksia laatiessani keskityin siis selvittämään useamman lähteen perusteella, mitä jätteitä kullakin lentoasemalla tällä hetkellä lajitellaan mutta pidin myös silmällä, miten lajittelua kannattaisi tehostaa. Jokainen lentoasema raportoi vuosittain jätetietonsa meille koko konsernin ympäristöyksikölle. Ympäristöyksikössä selainpohjaisen raportointilomakkeen tietoja täydennetään jätetyyppi- ja hyödyntämiskoodeilla. Täydennetyt jätetiedot toimitetaan yhdessä muiden raportoitavien ympäristötietojen kanssa yksiköstämme Ympäristöhallintoon ja lentoasemien valvontaviranomaisille eli kuntien ympäristönsuojeluyksikköihin ja alueellisiin ELY-keskuksiin. Ympäristölupapäätöksissä on lueteltu asiat, jotka viranomaisille on raportoitava. Lista on melkoisen pitkä. 

Kuten ehkä kertomani perusteella voi arvatakin, olen kesän mittaan oppinut arvostamaan hyvää raportointia, toimivia raportointijärjestelmiä ja ennen kaikkea käteviä tiedonkäsittelyohjelmia. Niin kuivakoilta kuin nämä asiat kuulostavatkin, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun toiminnan jatkuvuus edellyttää tietojen raportointia, järjestelmistä ja niiden kehittämisestä tulee yllättävän kiehtovia aiheita.

Nyt työstän ensimmäisiä luonnoksia jätehuolto-ohjeista eteenpäin. Odotan, että saan kommentteja lentoasemien ympäristövastaavilta, jotka ovat yleensä kunnossapidon tai lentoaseman päälliköitä. He auttavat täydentämään  taulukkoni ja vastailevat kysymyksiini lajittelun kehittämisestä.

On ollut ilo huomata, kuinka vastaanottavaisesti lentoasemien edustajat suhtautuvat työhöni. En tiedä, olenko turhan pessimisti mutta kaksi kesää jäteaseman työntekijänä antoi kuvan ainakin useiden pienten rakennusyritysten jätehuoltonäkemyksistä. Toisaalta kylmä suihku opetti, mihin asioihin kannattaa panostaa, jos haluaa saada kiireiset ihmiset lajittelemaan. Uskallan väittää, että ainakin johdon sitoutumisella on suuri merkitys. Työntekijöiden pitää kokea, että heidän panostustaan arvostetaan ja lajittelun pitää olla helppoa sekä vaivatonta.

Lentoasemakohtaisten jätehuolto-ohjeiden lisäksi päivitän kaikille lentoasemille tarkoitetun Kenttäkunnossapidon ohjeistuksen eli KeKO:n ympäristöosiota. Ympäristöosiossa kerrotaan jätehuollon normeista ja esimerkiksi jätepisteiden vaatimuksista. Ohjeistus on päivitettävä, koska jätelaki ja -asetus uudistuivat ja sen myötä muun muassa osa termeistä ja jätehuollon toimijoiden tehtäväjaosta muuttui. 

Suurin suoraan Finavian toimintaan vaikuttava muutos liittyy siirtoasiakirjavelvoitteseen. Tietyistä jätetyypeistä kuten rakennus- ja purkujätteestä sekä eri kaivojen lietteistä on jätteen haltijan laadittava siirtoasiakirja. Sen avulla pyritään varmistaan luotettava ja vastuullinen jätehuoltoketju. Siirtoasiakirjaan merkitään tarpeelliset tiedot valvonnan ja seurannan kannalta. Kirjoitan KeKO:on  siirtoasiakirjan laatimisen periaatteet ja laadin liitteksi valmiin pohjan siirtoasiakirjasta. On mielenkiintosita päästä näkemään, kuinka tälläinen toimintatapamuutos jalkautetaan näinkin isossa ja useita toimipisteitä omaavassa organisaatiossa. 

Kenties mieluisimpia työtehtäviäni ovat olleet lentoasemilla vierailut. Tähän mennessä olen vieraillut Tampere-Pirkkalan ja Malmin lentoasemilla. Parin päivän päästä lähden oikein minikiertueelle, kun käyn samalla reissulla Turussa ja Porissa. Elokuun loppupuolella vierailen vielä Oulussa. Tampereen reissun tein junalla ja busilla, Ouluun lennän ja muuten liikun Finavian yhteiskäyttöautolla.

Malmin lentoasemalla on hyvin monipuolista kalustoa

Pidän vierailuista, koska niillä pääsee oikeasti tutustumaan lentoaseman toimintaan, kun muuten luen lähinnä asiakirjoja ja teen niistä päätelmiä. Vierailuilla tekemiäni havaintoja voin usein soveltaa muihinkin kuin kyseiseen lentoasemaan. On toki myös virkistävää työskennellä välillä muualla kuin omassa työhuoneessa ja ennen kaikkia tutustua uusiin ihmisiin. On myös palkitsevaa päästä auttamaan muita.

Malmilla suurin osa jätteistä kerätään kuvan jätepuristimeen

Toivottavasti näistä kahdesta blogi-tekstistäni on ollut iloa teille lukijoille. Kirjoitukseni ovat keskittyneet jätehuoltoon, mutta jos lentoliikenteen ilmastovaikutukset kiinnostavat, suosittelen vierailemaan osoitteessa www.lentoliikennejailmasto.fi. Kuulen mielelläni kommentteja ja voin kertoa lisää kokemuksistani lokukuussa, kun  WTC:n sijasta minut löytää taas killasta.

-Laura

Tarjousvalmistelua aasialaisen yhteistyökumppanin kanssa ja työmatkalle Pietariin

Moi!

Onpas kesä vierähtänyt nopeasti! Kesätöitä on jäljellä enää reilu kolme viikkoa, jonka jälkeen Tampere ja koulu taas kutsuvat. Sitä ennen on kuitenkin luvassa vielä monia kiinnostavia työtehtäviä Fortumilla. Tuntuukin siltä, että juuri kun alkaa päästä hommaan kunnolla kiinni ja pääsee mielenkiintoisiin projekteihin mukaan, joutuukin jo lähtemään takaisin koulunpenkille. On hienoa, miten paljon vastuuta kesätyöntekijällekin annetaan. Tämän lisäksi työkaverit ovat tehneet kesästäni todella hienon! On mahtavaa joka aamu mennä toimistolle, missä työilmapiiri on mitä mahtavin! Ei voi muuta sanoa, kuin että kolme kuukautta on melko lyhyt aika…

Aurinkoinen ilma ruokatunnilla pisti hymyilyttämään

Heinäkuussa toimistolla oli todella hiljaista siinä mielessä, että yli puolet toimiston väestä oli lomalla. Hiljaista ei kuitenkaan työmäärän puolesta ollut, koska sain paljon työkavereidenikin hommia hoidettavakseni heidän lomansa ajaksi. Jatkoin jo kesän alussa alkanutta voimalaitosten käytön ja kunnossapidon prosessikehitystä ja tämä projekti jatkuukin minun osaltani koko kesätyöni loppuun asti. Tämän projektin tiimoilta lähden projektitiimin kanssa ensi viikolla Pietariin muutamaksi päiväksi asiakastapaamiseen. On hienoa saada tarkempaa käsitystä asiakkaan tarpeista ja nykyisistä toimintatavoista, jotta voimme jatkaa prosessikehityksen vientiä tarvittavaan suuntaan. Tällä viikolla olemme käyneet sisäisessä palaverissa läpi ensi viikon asiakastapaamisen agendaa sekä kartoittaneet projektin nykytilannetta.

Pääsin myös heinäkuun aikana mukaan kansainvälisten käyttö- ja kunnossapitotarjousten valmisteluun. Olen ollut mukana useissa puhelinkonferensseissa ja saanut kokemusta, kuinka aasialaisen yhteistyökumppanin kanssa neuvotellaan sopimusten laajuutta ja kuinka isojen mittakaavojen tarjouksia lähdetään tekemään. Tämän lisäksi olen valmistellut projektin käytännön asioita aasialaisen yhteistyökumppanin kanssa ja saanut lisää tuntumaa kansainvälisestä työskentelystä.  Olen tehnyt myös tiivistä yhteistyötä Iso-Britannian toimistomme väen kanssa.  Sain myös vastuulleni  selvittää käyttö- ja kunnossapitoprojektin kohdemaan Suomen suurlähettiläältä käytännön asioita mahdollisuuksista työskennellä kohdemaassa.

Tämän lisäksi autoin heinäkuun aikana osastomme Hydro-tiimiä vesivoimalaitoksen kunnostusprojektin kanssa ja laadin tarvittavia lisäselvityksiä nykytilaselvityksen muodossa. Oli todella hienoa saada kosketusta myös vesivoimaprojekteihin nyt työn kautta, koska vesivoima-aiheisia kursseja ei ole kovinkaan tarjolla TTY:llä.

Nettisivu-uudistusta on myös saatu huimasti eteenpäin. Sisältö alkaa olla valmiina käyttö- ja kunnossapitoratkaisujen osalta ja muitakin esitteitä ja dokumentteja olen tehnyt uudistusta varten.

Viime viikko vierähtikin poissa toimistolta. Esimieheni oli jo keväällä luvannut minulle tuon kyseisen viikon vapaaksi Jyväskylän MM-rallia varten. Tämä kertoo mielestäni paljon yrityksen joustavuudesta ja arvostinkin paljon, että sain kyseisen viikon vapaaksi. Ja eipä ollut turha vapaaviikko, koska maaliin tultiin!

Elokuun aikana valmistelemme vielä tulevia ENERGIA 2014 -messuja, jotka järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 28.-30.10. Minut voi bongata siellä Fortumin ständiltä tuona aikana ja siellä saa tulla kyselemään lisää kesätöistäni ja yleisestikin Fortum Power Solutionsin tuotteista ja palveluista. Nähdään siellä!

Mukavaa loppukesää!

Terkuin

Ada