Kaukolämmön tuotantoa Keski-Suomessa: part 2

Morjesta!

Ensimmäisenä on kiitettävä kaikkia YKI:läiset kesäduunissa 2014 –blogin lukijoita! Blogi on ollut tähän mennessä onnistunut ja saavuttanutkin jo lähes 2800 katselukertaa. Mahtavaa!

Omalta osalta kesä alkaa olla reilusti jo voiton puolella.  Töitä takana Elenia Lämmön palveluksessa 9 viikkoa ja edessä vielä 4 viikon loppurutistus, kun työsopimukseni päättyy 31.8. Nyt tätä tekstiä julkaistessani vietän viikon mittaista kesälomaa. On ollut hieno asia, että firman puolesta on onnistunut viikon mittainen paussi työrupeamaan, ja ajankohtakin saatu sovitettua omien toiveideni mukaan. Monella taitaa alkukesän kylmät kelit olla jo unohtuneet lämpimän heinäkuun ansiosta, mutta kaukolämpöyhtiölle kylmät kelit ovat hyvässä muistissa alkukesän keskimääräistä suuremman lämmön tarpeen vuoksi. Laukaan lämpölaitoksen valvomossa on pystynyt seuraamaan, kuinka laitoksella on tuotettu vähemmän kaukolämpöä kelien lämmetessä.

Sitten viime blogitekstini kesäkuun lopun ja heinäkuun alkupuolen työpäivät ovat pääsääntöisesti sujuneet Laukaan lämpölaitoksella päivittäisissä huolto ja kunnossapitotoimissa sekä vuosihuollossa auttaessa.  Laukaassa vuosihuollon kohteena on ollut laitoksen kahdesta kiinteän biopolttoaineen kattilasta vanhempi 5 MW:n Vapor, jonka sisällekin olen muutamana päivänä päässyt hikoilemaan ja irroittelemaan 30-40 kg painavia arinarautoja ja vaihtamaan liikkuvien arinarautojen alle niiden kulumista estäviä aluslevyjä. Työpäiviin on myös mahtunut esim. pienempien lämpökeskusalueiden ruohonleikkuuta, hakkeen ja kuoren työntelyä polttoainesiiloon kauhakuormaajalla, muuttohommia Elenia Lämmön Jyväskylän konttorilla sekä eräänä perjantai-iltapäivänä saunalauttailua Jyväsjärven aalloilla.

Saunalauttailua Jyväsjärven aalloilla

Sen lisäksi, että kesä on laitosten vuosihuoltojen aikaa, on kesä myös parasta aikaa lämpöliiketoiminnassa toteuttaa investointeja lämpökeskuksiin ja laajentaa kaukolämpöverkkoa. Laukaassa työpäivien aikana on voinut seurata ulkopuolisen urakoitsijan työskentelyä, kun Laukaan polttoainesiiloa ja hakepihaa laajennetaan ja uudemmalle KPA-kattilalle rakennetaan oma polttoainekuljetin. Hakepihan aidanreunuksia ja päällisiä onkin päässyt puhdistelemaan hakekasoista vanhan aidan purkamisen ja uuden rakentamisen tieltä.  

Omalta kannaltani mielenkiintoisempi projekti, jossa olen päässyt vähän myös olemaan mukana, on ollut pienen 1 MW:n suuruisen pellettilämpölaitoksen rakentaminen Jyväskylään Puuppolaan vanhan raskasöljykattilan tilalle. Olin mukana seuraamassa ja dokumentoimassa valokuvin laitoksen toimittajan suorittamaa lämpökeskuskontin paikalleen nostoa sekä tarkastamassa, että laitoksen laitteista löytyi asianmukaiset automaatiojärjestelmän positiointitunnukset.  Lämpölaitoksen rakentamisen seuraaminen antoi itselle hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä vaiheita tällaiseen rakentamisprojektiin liittyy ja mitä seikkoja ja viranomaisvelvoitteita tulee ottaa huomioon.

Lämpökeskuskontin paikalleen nostoa Jyväskylän Puuppolassa.

Viimeiset reilu pari viikkoa olen työskennellyt suurimmaksi osaksi Elenia Lämmön uuden kaukolämpölaitosten kunnossapito-ohjelman parissa. Työtehtävänäni on rakentaa Laukaan lämpölaitoksesta ja muutamasta pienemmästä lämpölaitoksesta valmiisiin Excel-taulukkopohjiin loogiset hierarkiarakenteet laitosten eri järjestelmistä, esim. savukaasujärjestelmä, ja lisätä järjestelmien alle niihin kuuluvat päälaitteet, esim. savukaasupuhallin. Päälaitteiden alle on tarkoitus kasata mahdollisimman paljon tietoja laitteista ja niiden osista, kuten laitteen tai osan tyyppitiedot, suoritusarvot, ym.. Muodostan siis uuteen kunnossapito-ohjelmaan sähköistä tietokantaa laitos- ja laitetiedoista. Haastetta tehtävässä riittää varsinkin vanhempien laitosten parissa, joista aikaisempi 30 vuotta vanha dokumentaatio löytyy ainoastaan paperisessa muodossa tai laitetiedot selviävät ainoastaan paikanpäältä laitteen kyljestä katsomalla. Laitoshierarkioita rakentaessa ja laitetietoja kerätessä PI-kaaviot ja koneenosapiirustukset ovat tulleet tutuiksi. PI-kaavion lukeminen alkaakin jo sujua suhteellisen hyvin! Kunnossapitojärjestelmän kanssa työsarkaa tulee riittämään varmasti koko loppukesäksi, koska käytännössä mitä enemmän laitoksilta saadaan ajantasaista tietoa kerättyä sähköiseen järjestelmään, sitä paremmin se palvelee käyttötarkoitustaan kunnossapidon hallinnassa.

Tietojen keruuta kunnossapito-ohjelmaa varten

Vaikka töitä on vielä jäljellä nelisen viikkoa voin tähän mennessä todetta, että kaukolämpölaitokset on ollut mitä oivallisin kesätyöympäristö voimalaitoksista kiinnostuneelle energia-alan opiskelijalle.  Lämpökeskusten järjestelmät ovat suurilta osin samoja, mitä isoissa chp-laitoksissa, mutta pienemmän mittakaavansa ansiosta järjestelmien toiminnat on ollut helppo omaksua ja saada hyvä kokonaiskuva esimerkiksi voimalaitoksen laitteiden toimintaperiaatteista, automaatiojärjestelmän toiminnasta, polttoainelogistiikasta tai energialiiketoiminnasta ylipäätään. Monet asiat ovat konkretisoituneet ja nyt myös ymmärrän, miksi energiatekniikan opiskeluihin kuuluvat pakolliset kurssit ohjelmoinnin ja automaation puolelta. Niiden puolien ymmärryksestä on ollut jo nyt apua omissa kesätöissäni! Vaikka työ on ollut antoisaa oman alan hommissa Elenia Lämmöllä, kyllä sitä jo odottaa koulun alkua innolla ja sen mukanaan tuomia muutaman tunnin vartin yli viittä myöhempiä herätyksiä ja 800 metrin koulumatkoja 62 kilometrin työmatkan sijaan.

Hyvää loppukesää ja tsemiä kaikille töissä oleville loppurutistukseen ennen koulujen alkua.

-Ilari

Ruostumatonta terästä Torniossa

Hei!

Olen tämän kesän töissä Outokummun Tornion terästehtaalla teknisten palvelujen osastolla. Tehtävänimikkeeni on tutkimusharjoittelija. Ensimmäiseksi kerron siitä minkälainen yritys Outokumpu on, toiseksi esittelen hieman omia työtehtäviäni ja sitä mitä olen oppinut ja viimeisenä kerron elämästäni ja asumisestani kesäisessä Torniossa.

Outokumpu Oyj kokonaisuudessaan työllistää yli 12000 ihmistä ympäri maailmaa, joista Tornion tehtaalla työskentelee vähän yli 2000. Outokumpu tuottaa useaa eri ruostumatonta teräslajia tehtaillaan ja on yksi maailman merkittävimmistä tuottajista alallaan. En erittele tarkemmin koko konsernin tuotantoa tässä blogissa, siinä menisi kuitenkin valtavasti aikaa näin suuren yrityksen ollessa kyseessä. Näistä asioista voi kuitenkin lukea esimerkiksi yrityksen verkkosivuilta.

 

Ilmakuva Tornion tehtaiden alueesta kesäkuulta 2013.

Outokummun Kemin kromikaivos on EU-alueen ainut kromikaivos. Sieltä kaivettu ja rikastettu kromi tuodaan parinkymmenen kilometrin päähän Outokummun Tornion tehdasalueelle. Siellä kromirikaste päätyy ferrokromitehtaalle ja sitä kautta terässulatolle. Suurin osa teräksestä tulee kierrätysteräksestä. Terässulatolla teräksestä poistetaan ylimääräiset aineet ja siihen lisätään muun muassa ferrokromia, nikkeliä ja muita aineita riippuen halutusta teräslajista. Terässulatolla valmistetut aihiot viedään kuumavalssaamolle, jossa niistä valssataan teräsnauhaa. Kuumavalssattu teräsnauha käsitellään kylmävalssaamolla, jonka jälkeen teräs on valmista ohutta nauhaa.

Kaikkeenhan tähän kuluu valtavasti energiaa, vaikka Outokumpu onkin tonnimäärään suhteutettuna maailman energiatehokkain terästehdas. Myös Kemin kaivoksen läheisyys tehtaaseen on ainutlaatuinen järjestely sillä kromirikasteen kuljetusmatka jää todella lyhyeksi, omalta osaltaan vähentäen kokonaispäästöjä. Outokummun Tornion tehdas onkin Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja. Tämän vuoksi Outokummulla riittääkin töitä myös energia-alan asiantuntijoille.

 

Kävin myös tehdaskierroksella tutustumassa tehtaaseen. Kuvassa AOD-konvertterin panostus.

Seuraavaksi pari sanaa siitä mitä minä olen viimeisen reilun kuukauden tehnyt. Minulla on tämän kesän aikana ainakin kolme erilaista työprojektia, joita teen melko pitkälti rinnakkain. Päivitän teknisten palvelujen sisäistä pelastussuunnitelmaa, liitän kohteita ja teen ennakkohuolto-ohjelmia kunnossapidon tietojärjestelmään sekä teen kustannus- ja kannattavuusarviota kylmävalssaamo 2:n lämmöntalteenottokattilainvestointiin. Toimisto minulla on vedenkäsittelylaitoksen tiloissa, joten vesihuoltopuolen asiatkaan eivät jää pimentoon.

Eniten olen tähän mennessä päivittänyt pelastussuunnitelmaa. Sen parissa olen muun muassa kiertänyt kaikki minulle kuuluvat alueet läpi sammutus- ja ensiapuvälinekarttojen kanssa ja päivittänyt kartat ajantasaisiksi yhdessä dokumenttien hallinnan kanssa. Pelastussuunnitelmien päivityksessä olen päässyt tutustumaan tehdasalueen joihinkin osiin todella yksityiskohtaisesti. Pelastussuunnitelmien kanssa pääsee myös miettimään sitä, mikä on olennaista onnettomuus- ja vaaratilanteiden kannalta. Kyllä niistä turvallisuusjohtamisen peruskursseista on näköjään hyötyäkin.

Kunnossapidon tietojärjestelmään olen lisännyt vedenkäsittelylaitokseen liittyviä putkistoja, venttiilejä, pumppuja ja mittareita. Järjestelmän avulla laitteille ja koneille voidaan tilata huoltoja ja määrittää ennakkoon esimerkiksi säännöllisiä huolto- ja tarkistuskierroksia. Outokumpu tuottaa talousveden, suolattoman veden ja paloveden itse. Talousvettä toimitetaan myös Tornion kaupungin vesijohtoverkkoon.

 

Täällä esisaostetaan vettä flotaatiosuodatuksen avulla.

Eniten omaan osaamisalueeseeni liittyvä työtehtävä on kylmävalssaamo 2:n eli RAP5:n hehkutusuunien savukaasujen lämmöntalteenottokattilan kustannus- ja kannattavuusarvio. Sen suhteen olen tähän mennessä tutustunut kirjallisuuteen sekä alustaviin suunnitelmiin ja arvioinut putkistomitoituksia. Vuotuisen säästöpotentiaalin ja investointikustannusten sekä muiden kustannusten avulla lasken takaisinmaksuajan investointiin, jolloin selviää onko investointi kannattava. Perusideana on siis laskea uunin savukaasujen loppulämpötilaa alemmaksi, ja käyttää talteenotettu energia hyödyksi tehtaan prosessihöyryjärjestelmän avulla.

Asuminen Torniossa järjestyi melkoisen kivuttomasti. Täältäpäin kotoisin olevan tyttöystäväni vanhemmilla on vanha talo uuden talonsa vieressä vielä purkamattomana, joten muutimme siihen kesäksi asumaan. Asumme noin 35 kilometrin päässä Outokummun tehtaasta maalla, joten kaupunkilaiselle asumisympäristö on virkistävällä tavalla poikkeava. Löysimme kesäksi alivuokralaisen Tampereen asuntoon, joten meidän ei tarvinnut täyttä muuttoa tehdä.

Outokummulla tuntuu että pääsee näkemään paljon sitä, miten asiat tehdään isolla skaalalla. Insinöörin silmää miellyttävät tietenkin siihen vaadittavat isot koneet. Työtehtäväni ovat olleet mielenkiintoisia ja pikkuhiljaa tuntuu siltä, että niihin on jo päässyt sisäänkin. Alkuun oli vaikeaa hahmottaa terästuotannon kokonaisuutta ja sitä omaa pientä siivua mikä tänä kesänä minulla on, mutta pala kerrallaan kuva selkeytyy. Kesän lopussa osaan kertoa jotain tarkemminkin, seuraava julkaisupäiväni on 21.8.

Hyvää ja lämmintä kesää kaikille!

-Markku

Ympäristötyötä Finaviassa

Moi!

Aloitin Finavian ympäristötiimissä harjoittelijana toukokuun alussa, ja pestini jatkuu aina syyskuun loppuun asti. Sain kesätyöpaikan varsin tavanomaisella tavalla täyttämällä netissä hakemuksen ja olemalla aktiivinen rekrytoinnin aikana. Aiempi työkokemukseni jäteasemalta ja lajittelututkimuksen parista olivat varmasti valttikorttejani.

Alkuun muutama sana Finaviasta. Finavia on valtion omistama yhtiö, joka ylläpitää ja kehittää 25 lentoasemaa Suomessa ja koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavia vastaa esimerkiksi matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastuksista ja kiitoteiden kunnossapidosta.

Lentoasemat jaetaan päälentoasemaan eli Helsinki-Vantaan lentoasemaan ja muihin eli verkostolentoasemiin. Finavia on yritys, joka ei saa valtiolta taloudellista tukea, toisin kuin monet luulevat. Varat lentoasemien ylläpitoon saadaan palveluiden myynnistä saatavista tuloista, valtaosin Helsinki-Vantaan tuotoista. 

 

Turvallisuus ohjaa kaikkea toimintaa Finaviassa. Yhtiön tavoitteena on edistää yhteiskunnan kilpailukykyä, liikkumista ja kansainvälisyyttä. Tähän pyritään tarjoamalla matkustajille ja lentoyhtiöille turvallisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita lentoliikennepalveluita. Myös ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kantaminen on keskeinen osa yhtiön jokapäiväistä toimintaa.

Itse toimin konsernipalveluiden Tekniikka ja ympäristö –palvelun Ympäristöyksikössä. Kymmenhenkisen yksikön ja tiimiin lisäksi kuuluvan Helsinki-Vantaan vesienhallintapäällikön tehtäväkenttä on hyvin laaja. Ympäristöasiantuntijat laativat kaikkien lentoasemien ympäristölupahakemukset ja hoitavat niihin liittyvän raportoinnin ja seurannan. Myös meluun ja ilmapäästöihin liittyvät asiat kuuluvat tiimillemme. Omaa pääainettani eli vesi- ja jätehuoltotekniikkaa lähimmäksi liippaavat vastuualueet vesiensuojeluun ja pilaantuneisiin maihin liittyen sekä tietysti jätehuolto.

Kesätyöni päätavoitteena on kartoittaa mahdollisimman monen verkostokentän jätehuollon nykytila ja kehitysmahdollisuudet. Työpäiväni koostuvat eri asiakirjojen kuten ympäristölupapäätösten, jäteraporttien ja kunnallisten jätehuoltomääräysten läpikäynnistä sekä jätehuoltoon liittyvien ohjeiden kirjoittamisesta. Eri lähteistä saamieni pohjatietojen perusteella päivitän lentoasemien jätehuoltosuunnitelmia, joissa on muun muassa lueteltu, mitä jakeita lentoasemalla kerätään ja mitä jätettä mihinkin jakeeseen kuuluu.

Yksi suurimmista matkustajilta turvatarkastuksessa poistettavista jätejakeista on sytyttimet. Esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoasemalta niitä kertyy vuodessa yli sata kiloa.

Lentoasemakohtaisten jätehuoltosuunnitelmien lisäksi laadin kaikille lentoasemille yhteisiä ohjeita. Tähän mennessä olen valmistellut ohjeistusta vaarallisten jätteiden lajittelusta ja jätelain uudistumisen myötä voimaanastuneesta siirtoasiakirjavelvoitteesta.

Jätehuoltoa säätelevät monet lait, asetukset ja viranomaismääräykset. Kaikkien säännösten, työturvallisuuden ja käyttäjäystävällisyyden yhdistäminen ei ole aivan yksinkertaista. Sen lisäksi, että ohjeissa huomioidaan kaikki tarpeellinen, pyrin tekemään niistä selkeitä ja ytimekkäitä, jotta niitä myös luettaisiin.

Varkauden virkistysmaja

Mielenkiintoisen ja haastavan työn lisäksi olen päässyt nauttimaan Finavian monipuolisista henkilöstöeduista. Etenkin liikunnasta pitäville työntekijöille on tarjolla monenlaisia tapahtumia ja kursseja. Toukokuussa osallistuin uinnintekniikkakurssille ja heinäkuussa menen tutustumaan SUPpailun ja purjelautailun saloihin. Juhannuksena kävin mökkeilemässä Varkaudessa Finavian virkistysmajalla.

Tässä olivat alkukesän kuulumiseni. Seuraava blogikirjoitukseni julkaistaan 14.8. Sitä ennen voit käydä tutustumassa lentoliikenteen ympäristövaikutuksista kertovaan sivustoon www.jarkevaajoukkoliikennetta.fi.

-Laura

Asiantuntijapalveluita voimalaitosalalla

Moikka!

Tältä työpisteelläni näyttää.
Näytöillä auki on määriteltäviä käytön ja kunnossapidon toimintaprosesseja,
joiden parissa olen työskennellyt nyt muutaman viikon.
Ja Fortumin kahvimuki totta kai!

Työskentelen tänä kesänä Fortumin Thermal Production and Power Solutions -asiantuntijayksikössä Espoon Piispanportin toimistossa. Yksikkö kuuluu Nuclear & Thermal Power -divisioonaan. Kuulun tiimiin, joka työskentelee myynnin tukitoimien parissa, eli toisin sanoen tuotamme materiaalia tarjouksia ja jo myytyjä projekteja varten. Yksikkömme projektit voivat olla kokoluokaltaan jopa useiden vuosien käytön ja kunnossapidon ulkoistamissopimuksia sähköä ja/tai lämpöä tuottavalle voimalaitokselle kansainvälisillä markkinoilla tai sitten pienempiä asiantuntijapalveluita voimalaitoksen rakentamiseen, käyttöönottoon tai kunnostukseen liittyen. Yksinkertaisemmin voisin sanoa, että yksikkömme kertoo voimalaitoksen omistajalle, mikä on Fortumissa käytetty paras mahdollinen toimintatapa. Sitten käymme myös laittamassa homman kuntoon esimerkiksi organisaation optimoinnin muodossa tai esimerkiksi viemme omat asiantuntijamme pyörittämään laitosta muutamaksi vuodeksi ja opetamme, miten laitoksen omistaja voi itse jatkaa siitä. 

Voisin tähän väliin hieman kertoa siitä, miten päädyin hakemaan tätä kyseistä kesätyötä. Viime kesänähän työskentelin myös Fortumilla, mutta aivan toisenlaisissa tehtävissä. Työskentelin turvallisuuspuolella kahdella voimalaitoksella, joissa pääsin tutustumaan ison yrityksen turvallisuuspolitiikkaan ja prosessiturvallisuuteen sekä myös itse voimalaitoksen käyttöön ja näkemään vuosihuollon tapahtumia aitiopaikalta. Nämä kyseiset kolme kuukautta kartuttivat ymmärrystäni aivan eri mittakaavassa, kuin yksikään kurssi TTY:llä siihen mennessä. Huomasin toki myös, että monista käymistäni kursseista oli äärimmäisen iso apu kokonaisuuksien hahmottamisessa. Viihdyin kovasti viime vuoden kesätyössäni, mutta en halunnut jäädä kuitenkaan laakereilleni lepäämään, vaan lähdin etsimään uudenlaisia haasteita jo hyväksi havaitun työnantajan tarjonnasta. Ja tarjontahan muuten on sitten melko laaja! Mielenkiintoisia kesätyöpaikkoja aukesi helmikuussa lukuisia. Päädyin lopulta hakemaan tehtävää, jossa yhdistyy kansainvälisyys, voimalaitostekniikka sekä myynnin ja markkinoinnin ymmärtäminen. Halusin myös nähdä isoa, oman alani yritystä mahdollisimman laaja-alaisesti, koska tässä vaiheessa kesätöiden kautta surffailu eri divisioonissa ja yksiköissä auttaa ymmärtämään toimialaa todella hyvin.

Monia varmasti myös kiinnostaa käytännön järjestelyt, jotka liittyvät eri paikkakunnalle töiden perässä muuttamiseen kesän ajaksi. Asunnon kanssa minulla on käynyt todella hyvä tuuri. Viime vuonna laitoin keväällä ilmoituksen asunnontarpeesta Asuntohelppi- sivustolle, mistä tarjouksia lähes sateli. Otaniemen Teekkarikylä kun tyhjenee aika hyvin kesän ajaksi. Nyt siellä asustelee lähinnä minä ja vaihto-opiskelijat. Joten asuntoja kesäksi kyllä on tarjolla! Tänä kesänä tosiaan pääsin jo viime kesältä tuttuun asuntoon majailemaan, joten kesä menee sen puolesta melko tutuissa merkeissä.

Kesä on ollut tähän asti melko erilainen verrattuna viime vuoteen. Työni on paljon teorialähtöisempää. Tämän takia  minulla kestikin muutama viikko, ennen kuin kunnolla aloin sisäistämään, mitä minun halutaan tekevän. Ensimmäiset viikot menivät tietysti myös aineistoon ja yksikköön tutustumisessa, koska kyse on kuitenkin melko isoista kokonaisuuksista. Pääsin muutaman viikon töissä olon jälkeen mukaan projektiin, jossa määrittelemme voimalaitoksen käytön ja kunnossapidon prosesseja kansainväliselle asiakkaalle. Kokonaiskuvaa materiaalin pohjalta oli kuitenkin vaikeaa saada muodostettua ilman käytäntöä. Päätinkin lähteä käymään edelliseltä kesältä tutulla voimalaitoksella katsomassa läpi askarruttavat prosessit käytännön tasolla. Tästä olikin valtava apu minulle ja sain samalla kehitettyä prosessimallejamme vastaamaan enemmän hyväksi havaittuja käytäntöjä. Voimalaitoksella kävin kyselemässä käytännön asiantuntemusta esimerkiksi lyhyen aikavälin tuotannon suunnittelun prosessiin. Kyseinen prosessi oli erityisen mielenkiintoinen siksi, että suoritin keväällä sähkömarkkinat -kurssin ja sain kuulla nyt suoraan tuotannonsuunnittelijalta, miten Fortumin voimalaitosten ajoa suunnitellaan ja sähkökauppaa käydään.

Nyt olemme tällä viikolla käyneet läpi projektiin osallistuvan työryhmän kanssa asiakkaalle määriteltävien prosessien laajuutta. Onkin ollut hyödyllistä, että olen kuullut muidenkin näkemyksiä yhteisien keskustelujen kautta siitä, kuinka yksityiskohtaisesti käytön ja kunnossapidon prosesseja on tarkoitus mallintaa kyseiselle asiakkaalle. On äärimmäisen hyvä, että olen työskennellyt jo yhden kesän voimalaitoksella ja nähnyt, mitä esimerkiksi vuosihuollon aikana laitoksella tapahtuu. Näitä oppeja olen tarvinnut ensinnäkin ymmärtämään määriteltävät prosessit, mutta myös kehittääkseni parhaiden käytäntöjen mallejamme eteenpäin.

Toinen projekti, johon olen päässyt mukaan liittyy yksikkömme nettisivujen uudistukseen. On ollut kiinnostavaa päästä miettimään myös markkinointimateriaaleja yksikkömme toimintaan liittyen. Tavoitteena on saada Power Solutionsin tuotteet ja palvelut entistä paremmin esille ja helpommin löydettäviksi asiakkaiden kannalta.

Kesätyöntekijät eksyksissä rastisuunnistuksessa

 Espoon saaristossa.

Fortum järjesti viime viikolla meille myös kesätyöntekijöiden päivän. Toimitusjohtaja Tapio Kuula toivotti meidät tervetulleiksi kesätöihin, kertoi yleisesti Fortumista ja vastaili kesätyöntekijöiden kysymyksiin. Tämän jälkeen lähdimme viettämään iltapäivää Espoon saaristoon. Oli hienoa tavata vanhoja tuttuja viime kesältä sekä tutustua myös muissa toimipisteissä työskenteleviin, samassa tilanteessa opintojensa suhteen oleviin kesätyöntekijöihin ja kuulla, mitä he ovat päässeet kesän aikana jo tekemään

Odotan innolla, mitä kaikkia projekteja kesän aikana eteeni vielä tuleekaan. Kesäkuulumisiani seuraavan kerran voit lukea 7.8 julkaistavassa blogitekstissä. Toivottavasti viimeistään siihen mennessä sää on muuttunut kesäisemmäksi!

Ada



Kaukolämmön tuotantoa Keski-Suomessa

työpäivä-selfie

Morjesta!

Moni on jo viettänyt kesätöiden parissa useamman viikon päässyt työtehtäviinsä sisään ja sen vuoksi onkin hyvä avata tämä Ympäristöteekkarikillan kesätyöblogi ensimmäisellä varsinaisella kirjoituksella. 

Työskentelen tämän kesän Elenia Lämpö Oy:n palveluksessa Jyväskylän alueella kaukolämmön tuotannon kesäharjoittelijana. Voisinkin aluksi hieman kertoa siitä, kuinka kyseiseen työtehtävään päädyin ja minkälaisesta firmasta Elenia Lämmössä on kysymys.

Moni mieltää Elenian vain sähköverkkoyhtiöksi, niin itsekin ensin, mutta Eleniaan kuuluu myös lämpöliiketoimintaa Elenia Lämpö Oy:n toimesta. 

Elenia Lämpö Oy tuottaa kaukolämpöä ja sähköä sekä myy ja jakelee kaukolämpöä ja maakaasua Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Heinolassa kaikkiaan noin 10 kunnan alueella. Maakaasua käytetään polttoaineena omassa toiminnassa ja jaellaan asiakkaiden tarpeisiin kuudessa taajamassa. Sähköä tuotetaan kantaverkkoon Hämeenlinnassa sijaitsevalla Vanajan voimalaitoksella.

Laukaan lämpölaitos ulkoapäin 

Työntekijöitäkin Elenia Lämmöllä on 90, joten mistään ihan pienestä firmasta ei ole kysymys. Lämmöntuotantoon Elenia Lämpö käyttää pääasiassa biopolttoaineita kuten haketta, metsätähdettä, kuorta ja pellettiä. Myös öljyä ja turvetta käytetään jonkin verran tuki- ja varapolttoaineena. Jyväskylän alueella, jossa itse työskentelen Elenian lämmöntuotanto ja kaukolämpöverkot keskittyvät entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueelle, kuten esimerkiksi Vaajakosken, Palokan ja Tikkakosken taajamiin sekä Jyväskylän naapurikuntien Laukaan ja Uuraisten keskustaan. Isoin Jyväskylän alueen lämpölaitos Elenialla on Laukaassa.  Se on lämpöteholtaan 10 MW:n suuruinen ja tuottaa kaukolämpöä Laukaan keskustaan pääasiassa hakkeen ja puun kuoren voimin.

Kävin pyörähtämässä aikanaan Elenian ständillä TTY:llä helmikuussa järjestetyillä "kynä- ja karkkimessuinakin" tunnetuilla Yrityspäivillä muiden ständien ohessa ihmettelemässä ja kyselemässä, minkälaisia kesätyöpaikkoja olisi toisen vuoden energiatekniikan opiskelijalle tarjolla. Elenian ständiltä YKI:läisille hyvin tutulta naamalta Välipirtin Viljamilta käteen tarttui esite Elenian tarjoamista kesätyöpaikoista ja hakuohjeista sekä tieto siitä, mihin työtehtäviin koulutustaustallani kannattaa hakea. Helmikuun aikana sitä tulikin sitten naputeltua hakemuksia menemään Elenialla useampaan eri työtehtävään. Jyväskylässä haussa ollut paikka kaukolämmön tuotantoon kiinnosti erityisesti, sillä sinne haettiin kone- tai energiatekniikan opiskelijaa eikä aikaisempaan työkokemusta vaadittu. Jyväskylä myös paikkakuntana kiinnosti, sillä itse olen Keski-Suomesta kotoisin.

Niinhän siinä sitten kävi, että maaliskuun alkupuolella tuli soitto nykyiseltä esimieheltäni työhaastatteluun. Tuuria haastattelupäivänä oli mukana, sillä kaksi muuta haastateltavaksi kutsuttua eivät paikalle saapuneet, kun olivat jo muualta töitä saaneet. Seuraavalla viikon alussa sovittiinkin jo esimiehen kanssa töiden aloittamisesta toukokuun 26 päivänä. Se merkitsi, että viimeisen tenttiviikon jälkeen toukokuussa oli aika pakata tavarat ja muuttaa kesäksi vanhempieni luokse asumaan Saarijärvelle, josta käsin kuljen työmatkani. Laukaan lämpölaitokselle, jossa eniten työskentelen, kilometrejä kertyy se 62 suuntaansa, joten aamulla saa lähteä kuuden aikaan ajelemaan, että kerkeää seitsemäksi töihin. Tähän asti aikaisin herääminen on sujunut suhteellisen helposti. Toivon mukaan näin on jatkossakin, vaikka futiksen MM-kisat hieman myöhäiseen aikaan työssäkäyvän kannalta tulevatkin.

Tätä tekstiä julkaistessa olen töissä ehtinyt olla jo sen kolme ja puoli viikkoa ja päässyt olemaan jo monessa mukana. Ensimmäinen työviikko meni paljolti perehdytyksen ja paikkoihin tutustumisen merkeissä. Elenia Lämmön kaikki Keski-Suomen alueen lämpökeskukset tuli kierrettyä ja tutustuttua tarkemmin toimintaan Laukaan lämpökeskuksella. Otin myös ensimmäiset silmäykset Elenia Lämmön uuteen sähköiseen lämpölaitosten kunnossapitojärjestelmään, johon tietojen kerääminen ja päivittäminen tulee olemaan yksi kesän työtehtävistäni. Pääsääntöisesti olen nyt ensimmäisen reilun 3 viikon aikana työskennellyt Laukaan lämpölaitoksella, jossa työskentelee vakituisesti 3 työntekijää.

Kuva KPA-kattilan päältä Uuraisilla, josta käsin pääsi nuohoamaan kattilan savukaasukanavia. Niissä savukaasujen lämpö siirretään konvektiivisesti ripojen välityksellä kanavien seinämien sisällä oleviin vesiputkiin. Oikealla näkyy työn jälki kuvat ennen ja jälkeen nuohouksen.

Kesäaikaan, kun kaukolämmön tarve on vähäisintä ja sitä kuluu lähinnä kaukolämpöverkon piirissä olevien rakennusten käyttöveden lämmitykseen, tehdään laitoksille vuosittaiset huollot, joihin olen osallistunut sekä Laukaassa että viime viikolla Uuraisilla. Uuraisilla vuosihuollon kohteena oli 2 MW:n kattila, jossa polttoaineena käytetään sahalta valmistuksessa syntyvää purua ja haketta. Huoltohommia tehdessä on saanut huomata, kuinka paljon tuhkaa oikein kiinteistä polttoaineista syntyy, sitä tuntui olevan kaikkialla.  Palamisilman esilämmitintä, sykloneja, savukaasukanavia nuohotessa naama noessa energiatekniikan perusteiden teoriat ovat hyvin konkretisoituneet eri laitteiden toimintaperiaatteiden osalta käytännöksi. 

Huoltotöiden lisäksi olen päässyt muun muassa ottamaan polttoainenäytteitä, kartoittamaan laitoksen kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteita ja osallistumaan laitosalueen yleiseen kunnossapitoon. Vaihtelua työpäiviin on tullut, kun pääsin osallistumaan mukaan Elenia Lämmön, Jyväskylän Energian ja viranomaisten yhteiseen varautumisharjoitukseen, jossa harjoiteltiin yhteistoimintaa viranomaisten ja kaukolämpöyhtiön kanssa. Lisäksi 9.6. Elenia Lämmön kesätyöläisille järjestetyssä perehdytyspäivässä Hämeenlinnassa päästiin yleisen perehdytyksen lisäksi tutustumiskierrokselle Vanajan voimalaitokseen, joka näin energiatekniikkaa opiskelevalle oli varsin mieluinen kohde. Kyseessä muuten on Suomen vanhin ei-tehtaan-yhteyteen rakennettu lauhdevoimalaitos. 

Jo nyt töitteni aikana itselle on muodostunut paljon parempi kokonaiskäsitys kaukolämmön tuotannosta ja sen rakenteesta osana Suomen energiahuoltoa ja odotan, että käsitys siitä tulee parantumaan entisestään kesän aikana. Lisäksi voimalaitoksen toimintaperiaatteet ovat konkretisoituneet hyvin pienemmän mittakaavan ja kompaktimman kokoisissa lämpölaitoksissa. Nyt on kuitenkin aika ruveta valmistautumaan juhannuksen viettoon ja päättää turinat tähän huomisen ollessa vapaapäivä. Seuraavan kerran kuulumisiani kesätöistäni voi lukea 31.7. tässä samassa blogissa.

Hyvää juhannusta tasapuolisesti kaikille!

-Ilari