Ruostumatonta terästä Torniossa

Hei!

Olen tämän kesän töissä Outokummun Tornion terästehtaalla teknisten palvelujen osastolla. Tehtävänimikkeeni on tutkimusharjoittelija. Ensimmäiseksi kerron siitä minkälainen yritys Outokumpu on, toiseksi esittelen hieman omia työtehtäviäni ja sitä mitä olen oppinut ja viimeisenä kerron elämästäni ja asumisestani kesäisessä Torniossa.

Outokumpu Oyj kokonaisuudessaan työllistää yli 12000 ihmistä ympäri maailmaa, joista Tornion tehtaalla työskentelee vähän yli 2000. Outokumpu tuottaa useaa eri ruostumatonta teräslajia tehtaillaan ja on yksi maailman merkittävimmistä tuottajista alallaan. En erittele tarkemmin koko konsernin tuotantoa tässä blogissa, siinä menisi kuitenkin valtavasti aikaa näin suuren yrityksen ollessa kyseessä. Näistä asioista voi kuitenkin lukea esimerkiksi yrityksen verkkosivuilta.

 

Ilmakuva Tornion tehtaiden alueesta kesäkuulta 2013.

Outokummun Kemin kromikaivos on EU-alueen ainut kromikaivos. Sieltä kaivettu ja rikastettu kromi tuodaan parinkymmenen kilometrin päähän Outokummun Tornion tehdasalueelle. Siellä kromirikaste päätyy ferrokromitehtaalle ja sitä kautta terässulatolle. Suurin osa teräksestä tulee kierrätysteräksestä. Terässulatolla teräksestä poistetaan ylimääräiset aineet ja siihen lisätään muun muassa ferrokromia, nikkeliä ja muita aineita riippuen halutusta teräslajista. Terässulatolla valmistetut aihiot viedään kuumavalssaamolle, jossa niistä valssataan teräsnauhaa. Kuumavalssattu teräsnauha käsitellään kylmävalssaamolla, jonka jälkeen teräs on valmista ohutta nauhaa.

Kaikkeenhan tähän kuluu valtavasti energiaa, vaikka Outokumpu onkin tonnimäärään suhteutettuna maailman energiatehokkain terästehdas. Myös Kemin kaivoksen läheisyys tehtaaseen on ainutlaatuinen järjestely sillä kromirikasteen kuljetusmatka jää todella lyhyeksi, omalta osaltaan vähentäen kokonaispäästöjä. Outokummun Tornion tehdas onkin Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja. Tämän vuoksi Outokummulla riittääkin töitä myös energia-alan asiantuntijoille.

 

Kävin myös tehdaskierroksella tutustumassa tehtaaseen. Kuvassa AOD-konvertterin panostus.

Seuraavaksi pari sanaa siitä mitä minä olen viimeisen reilun kuukauden tehnyt. Minulla on tämän kesän aikana ainakin kolme erilaista työprojektia, joita teen melko pitkälti rinnakkain. Päivitän teknisten palvelujen sisäistä pelastussuunnitelmaa, liitän kohteita ja teen ennakkohuolto-ohjelmia kunnossapidon tietojärjestelmään sekä teen kustannus- ja kannattavuusarviota kylmävalssaamo 2:n lämmöntalteenottokattilainvestointiin. Toimisto minulla on vedenkäsittelylaitoksen tiloissa, joten vesihuoltopuolen asiatkaan eivät jää pimentoon.

Eniten olen tähän mennessä päivittänyt pelastussuunnitelmaa. Sen parissa olen muun muassa kiertänyt kaikki minulle kuuluvat alueet läpi sammutus- ja ensiapuvälinekarttojen kanssa ja päivittänyt kartat ajantasaisiksi yhdessä dokumenttien hallinnan kanssa. Pelastussuunnitelmien päivityksessä olen päässyt tutustumaan tehdasalueen joihinkin osiin todella yksityiskohtaisesti. Pelastussuunnitelmien kanssa pääsee myös miettimään sitä, mikä on olennaista onnettomuus- ja vaaratilanteiden kannalta. Kyllä niistä turvallisuusjohtamisen peruskursseista on näköjään hyötyäkin.

Kunnossapidon tietojärjestelmään olen lisännyt vedenkäsittelylaitokseen liittyviä putkistoja, venttiilejä, pumppuja ja mittareita. Järjestelmän avulla laitteille ja koneille voidaan tilata huoltoja ja määrittää ennakkoon esimerkiksi säännöllisiä huolto- ja tarkistuskierroksia. Outokumpu tuottaa talousveden, suolattoman veden ja paloveden itse. Talousvettä toimitetaan myös Tornion kaupungin vesijohtoverkkoon.

 

Täällä esisaostetaan vettä flotaatiosuodatuksen avulla.

Eniten omaan osaamisalueeseeni liittyvä työtehtävä on kylmävalssaamo 2:n eli RAP5:n hehkutusuunien savukaasujen lämmöntalteenottokattilan kustannus- ja kannattavuusarvio. Sen suhteen olen tähän mennessä tutustunut kirjallisuuteen sekä alustaviin suunnitelmiin ja arvioinut putkistomitoituksia. Vuotuisen säästöpotentiaalin ja investointikustannusten sekä muiden kustannusten avulla lasken takaisinmaksuajan investointiin, jolloin selviää onko investointi kannattava. Perusideana on siis laskea uunin savukaasujen loppulämpötilaa alemmaksi, ja käyttää talteenotettu energia hyödyksi tehtaan prosessihöyryjärjestelmän avulla.

Asuminen Torniossa järjestyi melkoisen kivuttomasti. Täältäpäin kotoisin olevan tyttöystäväni vanhemmilla on vanha talo uuden talonsa vieressä vielä purkamattomana, joten muutimme siihen kesäksi asumaan. Asumme noin 35 kilometrin päässä Outokummun tehtaasta maalla, joten kaupunkilaiselle asumisympäristö on virkistävällä tavalla poikkeava. Löysimme kesäksi alivuokralaisen Tampereen asuntoon, joten meidän ei tarvinnut täyttä muuttoa tehdä.

Outokummulla tuntuu että pääsee näkemään paljon sitä, miten asiat tehdään isolla skaalalla. Insinöörin silmää miellyttävät tietenkin siihen vaadittavat isot koneet. Työtehtäväni ovat olleet mielenkiintoisia ja pikkuhiljaa tuntuu siltä, että niihin on jo päässyt sisäänkin. Alkuun oli vaikeaa hahmottaa terästuotannon kokonaisuutta ja sitä omaa pientä siivua mikä tänä kesänä minulla on, mutta pala kerrallaan kuva selkeytyy. Kesän lopussa osaan kertoa jotain tarkemminkin, seuraava julkaisupäiväni on 21.8.

Hyvää ja lämmintä kesää kaikille!

-Markku