Kirjoittajaesittely: Kristiina Pöysti, Fortum Oyj

Kesäterveiset Riihimäeltä!

Iloinen maanantai trukin ratissa.

 

Olen Kristiina, kolmatta vuotta aloittava ympäristötekniikan oppija TTY:llä ja tämän kesän vietän Fortumilla  Recycling and Waste Solutions -liiketoiminta-alueen Riihimäen kiertotalouskylässä. Minun matkassani pääsette kurkkaamaan jätteiden ja erityisesti muovin kierrätyksen ja jalostuksen maailmaan.

Pääaineekseni valikoitui lopulta ympäristötekniikka ja sivuaineeksi tuotantotalous, sillä haluan uskoa kiertotalouden mahdollisuuksiin viedä yhteiskuntaamme kohti kestävämpää tulevaisuutta ja tehdä töitä sen eteen. Jäte ja sen mahdollisuudet alkoivat kiinnostaa jo ensimmäisenä opiskeluvuotenani enemmän, mutta olen kuitenkin hyvin avoin koko ympäristöalalle, kun näin alkupuolella opintojani kuitenkin olen. Ehkä juuri ympäristöalan monimuotoisuus oli yksi seikka, joka veti puoleensa pääainevaihtoehtoja miettiessäni.

Miten sitten päädyin lapion varteen Riihimäelle? Selasin alkuvuodesta kesätyöilmoituksia Fortumin nettisivuilta ja löysin muutamankin omaa alaa ja kiinnostusta suunnilleen vastaavaa kesätyötä, joista toinen oli Riihimäen kiertotalouskylä. Täytin sähköisen hakulomakkeen ja sain kutsun haastatteluun muutamaa viikkoa hakuajan päättymisen jälkeen. Halusin kovasti kyseisen työn, koska kiertotalous ja muovin kierrätys ovat juuri nyt kuumia perunoita ja suuri kiinnostuksen kohteeni. Halusin päästä näkemään, mitä sille muoville oikein tapahtuu ja mitä sille voidaan tehdä. Minua mietitytti kovasti mitkä ovat suurimmat ongelmat muovin kierrätyksessä ja ehkä päällimmäisenä mietitytti koko touhun kannattavuus. Onnekseni pääsin työukkojen sekaan ja etsimään vastauksia kysymyksiini. 

 Kiertotalouskylä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen laitosyhdistelmä, jossa muovit lajitellaan, pestään ja jalostetaan uudeksi muovirakeeksi, granulaatiksi. Harvinaisen laitoksesta tekee se, että kaikki osaprosessit tapahtuvat samalla tontilla. Prosessiin voidaan siis ajaa muovia kahdella tavalla. Erilliskerätyt muovipakkaukset, eli Rinki-keräyspisteille Prisman pihaan viemäsi rahkapurkit, pääsevät suoraan lajittelun kautta pesuun ja sitten granulaatiksi. Kotitalouksien sekajätteestä voidaan erotella muovit laitoksen ekojalostamossa, jonka kautta muovipakkaukset pääsevät samaan lajitteluun ja pesuun hieman kiertoreittiä. Lajittelussa erotellaan siis eri muovilaadut toisistaan, mistä voin kertoa myöhemmin lisää. Kiertotaloutta siis parhaimmillaan, kun jogurttipurkkien ja muovikassien elinkaari ei päätykään vielä yhden käyttökerran jälkeen jätteenpolttolaitoksen uuniin.

Punatiilinen päärakennus mm. ottaa vastaan vierailijat.

Prosessinhoitajien työ on kolmivuorotyötä, sillä laitos pyörii 24/7. Prosessia valvotaan välillä valvomon näytöiltä ja kentällä tehdään säännöllisiä tarkistuskierroksia tukosten ja vikojen ennakoimiseksi. Lisäksi jokaisessa vuorossa siivotaan laitosta ja huolletaan laitteita säännöllisesti. Porakoneet, momenttiavaimet ja lapiot ovat siis tulleet tutuiksi. Tekeminen laitoksella ei lopu ja jokainen tukos on aina omanlaisensa pulma ratkaistavaksi, mikä pitää mielenkiinnon yllä pitkin työpäivän. Kerron kesän edetessä tarkemmin hommistani eri puolilla laitosta.

Muutin Riihimäelle pahamaineiselle Peltosaaren alueelle kolmen hengen soluasuntoon. Kämppikseni ovat oikein mukavia, mutta ihmettelivät suuresti, miksi halusin tulla Riihimäelle ja etenkin Peltosaareen kesääni viettämään. Olen kuitenkin viihtynyt Riihimäellä oikein hyvin ja löytänyt vapaa-ajan tekemistä puistoista, kirpputoreilta ja kahviloista. Vuorotyön hyväpuoli on neljän päivän vapaat, jolloin olen päässyt kotopuoleen Tampereelle moikkaamaan perhettä ja ystäviä. 

Kotimatkamaisemia iltavuoron jälkeen.

Kuulette varmasti aika pian lisää arjestani laitoksen lajittelupuolella ja valotan ehkä lisää, millaisena olen kokenut Riihimäen yleisen ilmapiirin, niin Salen kassalla kuin taloyhtiön pyykkituvassa. Nauttikaahan kesästä ja muistakaa lajitella ne muovit niin täällä riittää töitä.

-Kristiina