Heipsun!
Kesätöiden puoliväli on jo ylitetty ja hellekin lopetti ulkotyöläisten piinaamisen ainakin hetkeksi. Viikot ovat vierineet nopeasti ja meistäkin on alkanut tulla melkoisia ammattilaisia hommissamme, vaikka itse sanommekin.
Jätevesilaitos on pyörinyt suhteellisen kivuttomasti omalla painollaan. Toki muutamia vikatilanteita on saanut eteensä, kuten kuumuudesta temppuilevia venttiileitä ja kompressoreita, joiden häiriöitä saa välillä jatkuvasti olla kuittaamassa, sekä näytteenottimen letkun yhtäkkinen hajoaminen, jonka vuoksi pari näytteenottoaamua saivat mielenkiintoista lisäactionia. Kaikesta on kuitenkin selvitty hyvin joko ihan omin avuin tai vakkareilta neuvoa kysymällä.
Päivät kulkevat jokseenkin samalla rytmillä. Meillä on kiinteä työaika ja päivä alkaa aina seitsemältä ja päättyy puoli neljältä. Kuten viime postauksessa kerroimme, kuljemme työmatkan yleensä yhdessä pyörällä. Matkaa kertyy Hervannasta noin 9 km, joten olemme sopineet, että lähtö on klo 6:15, tosin nykyään käytännössä aina vähintään jompikumpi on muutaman minuutin myöhässä. :D Lähtöaikaan on onneksi laskettu hieman marginaalia ja olemme aina hyvissä ajoin perillä. Päivä alkaa aamukahveilla, jonka jälkeen lähdetään päivästä riippuen joko hakemaan näytteitä, tarkistamaan prosessin tilannetta valvomoon tai tekemään muita hommia milloin missäkin tarvitaan. Ennen lounasta ehditään pitää toinenkin kahvitauko, eihän kunnan hommissa saa sentään ihan liikaa hikoilla ja pieni nälkäkin ehtii siihen mennessä jo tulla. Loppupäivä kuluu niiden tehtävien parissa, jotka kulloinkin ovat etusijalla prioriteettilistalla. Eikä toki unohdeta käydä iltapäiväkahvilla!
Meillä on muutamia hommia, jotka pitää hoitaa viikoittain, kuten ilmastusaltaiden happipitoisuuksia mittaavien antureiden puhdistus, sekä joitakin tietyille päiville määrättyjä tehtäviä, kuten jo aiemmin mainittu näytteiden keräys. Perushommien lisäksi on isompia ja pienempiä projekteja, joita hoidetaan tärkeysjärjestyksessä eteenpäin. Nyt kesällä tehdään paljon huoltotöitä, joihin mekin olemme päässeet osallistumaan. Viime viikkoina isona projektina on ollut yhden ilmastus- ja jälkiselkeytyslinjan tyhjentäminen, peseminen ja huoltaminen, johon onkin mennyt aimo osa työpäivistä. Altaat ovat 4-6 metriä syviä, joten pelkkä tyhjennyspumppaus vei reilun viikon. Tällä hetkellä käynnissä on ilmastusaltaan pohjalla olevien ilmastinkumien vaihto ja siihen saakin aikaa kulumaan, sillä kumeja on 1800.
 |
| Pohjalle on tänä kesänä päästy useasti. :D Jälkiselkeytysaltaan pesua ja ilmastusaltaan ilmastinkumien vaihtoa. |
Esittelypostauksessa kerroimme, että olemme toisinaan hieman eri tehtävissä laitoksella, vaikka monia juttuja teemme myös yhdessä. Tällä kertaa pääsette lukemaan tarkemmin Marikin hommista biologisen prosessin puolella. Vesi tulee biologiselle puolelle välppäyksen, hiekanerotuksen ja esiselkeytyksen jälkeen. Välpät poistavat vedestä isoimmat roskat ja esiselkeytyksessä vähennetään kiintoaineen määrää laskeuttamalla. Seuraavaksi veteen lisätään kalkkia ja ferrisulfaattia, jotka ovat jo biologisen prosessin hoitajan vastuulla. Sitten päästäänkin asian pihviin eli aktiivilieteprosessiin, jossa mikrobit käyttävät orgaanisia yhdisteitä ravintonaan poistaen samalla fosforia ja typpiyhdisteitä jätevedestä. Tämän jälkeen vesi siirtyy jälkiselkeytysaltaisiin, joista pinnalle jäävä puhdistettu vesi jatkaa matkaansa Pyhäjärveen. Aktiiviliete laskeutuu altaan pohjaan, josta se pumpataan uudelle kierrokselle ilmastukseen.
Biologisella puolella prosessinhoidon tavoitteena on varmistaa prosessin toimivuus, eli se, että ympäristölupien mukaisiin puhdistustavoitteisiin päästään. Tätä valvotaan laboratoriotuloksilla, joita varten me hoidamme vain näytteenoton, ja sitten tulosten tultua tarkistetaan, että puhdistustulokset ovat vaadituissa rajoissa. Tarvittaessa säädetään prosessia mukauttamalla ilmamääriä tai kemikaalien annostelua. Tänä kesänä on ollut niin tasaiset sääolosuhteet ja virtaamat (eli rankkasateita ei ole ollut), että paljoa ei ole tarvinnut prosessiin puuttua.
Lisäksi valvotaan biologisen prosessin kiintoainemääriä. Kuten jätevesiprosessia opiskelleet tietävät, kiintoainemäärän on oltava oikea suhteessa poistettavaan typen ja fosforin määrään (CNP-suhde). Kiintoainemittausten tekoa kutsutaan Viinikanlahdessa hilpeästi kakkujen tekemiseksi, lähinnä sen takia että hommaan sisältyy uuni. Muistuttaa toki suodatettu ilmastusaltaan liete etäisesti todella epäonnistunutta kakkua noin 1 millimetrin korkeudellaan ja säännöllisen pyöreällä muodollaan, mutta lopputuote on lähempänä hyvin pientä kääretorttua kuin kakkua. Kiintoainemääriä valvoakseen Marikin työnkuvaan kuuluu “kakkujen leipominen” noin kahdesti viikossa. Syntymäpäivän koettaessa elokuussa Marikin täytynee tuoda työpaikalle jotain muuta kuin kakkua, sillä vaikka Marikki ennen tätä kesää tunnettiin ehkä ihan taitavana niiden tavanomaisempien kakkujen leipomisessa, Viinikanlahden työntekijät saattaisivat olla vähän epäluuloisia Marikin kakkuja kohtaan, vai mitä luulette?
 |
Palautuslietteen laskeutuvuuden mittausta ennen kakkujen tekoa.
|
Ensi kerralla Ada kertoo vuoromiehen työtehtävistä, ja yhdessä kirjoittelemme kuulumisia, että miltä kesätöiden loppusuora on tuntunut.
Mukavaa kesänjatkoa!
-Ada & Marikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti