tiistai 16. heinäkuuta 2019

Täällä tärisee jokin muu kuin krapula

Tällä kertaa perehdyn louhinnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja niiden hallintaan. En kauheasti mene syvälle itse louhintatapoihin, koska Finnrock ei suorita louhintoja. Yrityksessämme on kyllä työntekijöitä, jotka ovat ennen olleet louhijoita ja hyödyntävät laajaa kokemustaan louhintakohteiden konsultoinnissa. Mutta lyhykäisyydessään louhinnassa kallioon porataan ensin rei’iät joihin laitetaan räjähdeainetta. Räjähteen energiasta merkittävin osa menee kallion rikkoutumiseen ja siirtämiseen, mutta osa ilmenee tärinänä ja lämpönä ympäristöön.

Kallioisille maille louhitaan tällä hetkellä paljon; rakennuksia, uusia teitä, maakaasuputkia ja muuta kunnallistekniikkaa. Kasvava tilantarve ja liikenne ovat lisänneet louhinnan tarvetta, tästä hyvänä esimerkkinä on Rantatunneli, Tampereen Raitiotie ja Sulkavuoren maanalainen jätevedenpuhdistamo. Kun louhintoja suoritetaan lähellä ihmisten ja eläinten elinympäristöä tulee töiden teossa olla erityisen varovainen. Suuri vaaratekijä on kiven heitto tai sinkoutuminen, joka estetään sopivalla panostuksella ja huolellisella kentän peittämisellä. Muita ympäristöön välittyviä haittoja ovat tärinä, melu ja pöly. Lähtökohtaisesti ympäristöön välittyviä haittoja voi aina vähentää, mutta se lisää useimmiten rakennuskustannuksia, eikä haitoista juuri koskaan kokonaan pääse täysin eroon.

Finnrock suorittaa ympäristövaikutusten valvontaa louhintatyömailla mutta myös paalutus- ja muiden maanrakennustöiden yhteydessä. Keskeisin palvelumme on tärinämittaukset.

Katsastamassa miten Turun toriparkki etenee. Meidän firma valvoo työmaan tärinöitä. Tällä hetkellä ympäristössä on 10 mittaria.

Paalutuksesta ja esimerkiksi tiivistyksestä välittyvät tärinät ovat taajuudeltaan 5-40 Hz, joka on erilaisempaa kuin hetkelliset kallion räjäytykset. Etenkin lähietäisyydellä räjäytyksen aiheuttama tärinä on taajuudeltaan laajakaistaista ja vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Etäisyyden kasvaessa korkeat taajuudet vaimenevat nopeammin kuin matalat. (RIL 253-2010 s. 41) En ole vielä mikään guru näissä vaikka vuoden olenkin työskennellyt yrityksessä. Opin asioista jatkuvasti joka päivä ja toivottavasti te opitte, että myös muulloinkin kuin tentissä ja krapulassa tärisee.

Tärinämittari ja Finnrockin oma olut Kertalaaki APA (Kuva: Antti Rahko)

Lähtökohtaisesti mitä suurempi räjähdemäärä räjähtää sitä enemmän tärisee. Louhinnan aiheuttamaa tärinää voidaan vähentää suunnittelemalla louhinta hyvin ja pienentämällä esimerkiksi reikäkokoa. Tärinän ohjearvot määritetään Rakennusinsinööriliiton julkaisun RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaisesti (tästä lisää ensi postauksessa). Mikäli ympäristössä tärinää ei sallita ollenkaan, voidaan kalliota siirtää esimerkiksi kiilaamalla tai paisuvalla sementillä. Tärinää valvotaan perustuksiin asennettavalla tärinämittarilla. Tärinämittarit koostuvat anturista, joka asennetaan kantavaan rakenteeseen ja tiedonkeruulaitteesta, joka vastaanottaa mittaustulokset ja lähettää ne palvelimeen, jossa käsittelemme ja tulkitsemme tuloksia. Mittarimme ovat etäluettavia, joten ne voi ohjelmoida lähettämään louhijalle tekstiviestillä mitatut tulokset välittömästi räjäytyksen jälkeen. Samoin me saamme reaaliajassa tiedon, jos mittarista on loppumassa akku tai muisti alkaa olemaan täynnä. Näin takaamme, että mittaus on jatkuvaa ja luotettavaa.


Tärinämittauslaitteisto ulkoisella akulla sähkölinjan pilarissa. Tyypillisesti mittaukset suoritetaan rakennusten sokkelista.

Finnrock tarjoaa myös melu- ja pölymittauksia. Räjäytyksestä aiheutuva melu on lyhyt ja voimakas, ja mikäli melua arvioitaisiin yleisten dBA-raja-arvojen mukaan ei asutusalueella saisi räjäyttää ollenkaan (Vuolio & Halonen 210, s. 340). Räjäytyksestä aiheutuvan melun mittaamiseen käytetäänkin piikkimelutason raja-arvoja (Puolustusvoimat 2005 s. 6). Työmailla merkittävin melu syntyy porauksesta, murskauksesta ja lastauksista. Työmailla ääni on pistemäinen lähde ja se vaimenee geometrisesti. Ääniaallon etenemiseen vaikuttaa maastonmuodot, sääolosuhteet ja kasvillisuus. Melusta aiheutuvaa haittaa vähennetään meluvallien rakentamisella, laitteiden kunnossapidolla ja melua aiheuttavat työt suoritetaan päiväsaikaan.

Pölymittauslaitteisto
Pölyä syntyy mekaanisessa rikkomisprosessissa, useimmiten murskauksessa, porauksessa ja lastauksessa. Myös maanrakennustyöt ja työmaaliikenne pöllyttää pieniä ilman mukana kulkevia kiinteitä hiukkasia. Pölyllä on ihmisille ja luonnolle haitallisia vaikutuksia. Kivipöly hengityksen myötä kehoon päästessään on terveydelle vaarallista. Pöly likaa pintoja niin kasvien pintoja kuin rakennettua ympäristöä, ja pöly voi vahingoittaa herkkiä laitteita. Pölyä torjutaan estämällä pölyn pääsyä ilmaan suojaamalla alue tai keräämällä se talteen. Pölyä voidaan myös sitoa veden avulla.

Melu- ja pölylähteiden sijoittelulla voidaan minimoida ympäristöön aiheutuvia haittoja. Melulle ja pölylle on omat asetuksissa säädetyt raja-arvot, joita työmailla täytyy noudattaa. Myös terveydensuojelu- ja ympäristönsuojelulakien avulla estetään työmaata aiheuttamasta merkittävää haittaa sivullisille. Finnrock mittaa melu- ja pölyarvoja työmaakohteiden läheisyydessä ja valvoo että arvot ovat viranomaisen asettamalla tasolla. Minua kiinnostaa ympäristöteekkarina nimenomaan melu- ja pölymittaukset, mutta en vielä ole kovin monelle keikalle päässyt mukaan. Etenkin melun eteneminen ja mallinnus on aivan täysin jotain rakettitiedettä itselleni vielä, joten koulun penkillä pitäisi opiskella lisää aaltoliikkeestä.

Seuraavassa postauksessa kerron yhden projektin myötä mitä kaikkea työpäiviini tyypillisesti sisältyy.

Mukavaa kesää!

Lähteet:
Puolustusvoimat. 2005. Ohje, raskaiden aseiden ja räjähteiden ympäristömelun arviointiohje
RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Suomen rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
Vuolio, R & Halonen, T. 2010. Räjäytystyöt. Helsinki: Suomen Rakennusmedia Oy.

lauantai 13. heinäkuuta 2019

Kirjoittajaesittely: Heta Norblad, Empower IM Oy

Moro!

Olen Heta Norblad, viidettä opiskeluvuotta syksyllä aloitteleva energiatekniikan opiskelija ja tämän kesätyöblogin kolmas kirjoittaja. Opintoni ovat siinä vaiheessa, että kandi olisi tarkoitus paketoida syksyn aikana valmiiksi ja samalla aloitella maisterivaiheen opintoja. Sivuaineena olen lukenut kandissa materiaalitekniikkaa ja tarkoituksena on valita maisterivaiheen sivuaineeksi automaatio. Minua energia-alalla kiehtoo eniten sen monipuolisuus ja yhteiskunnallinen tärkeys ja toivon tulevaisuudessa pääseväni tekemään töitä muuttuvien energiamarkkinoiden parissa. Tänä kesänä onkin ollut antoisaa päästä näkemään läheltä miten esimerkiksi kasvavan tuulivoiman tuotannon vaihtelut vaikuttavat sähkömarkkinoihin.

Tämän kesän olen töissä Empowerilla, jonka muistatte ehkä viime vuodelta Merin kirjoituksista. Päädyin hakemaan alkukeväästä avoinna olleeseen harjoittelijan paikkaan löydettyäni ilmoituksen Empowerin sivuilta. Työhakemuksen kirjoitin maaliskuun alussa ja muutaman viikon päästä sain soiton ja kutsun työhaastatteluun. Haastatteluun jälkeen ei kulunut kauaa, kun olin kirjoittanut työsopimuksen ja varmistanut itselleni ensimmäisen oman alan kesätyön. Toukokuussa aloitin hommat innokkaana ja nyt töitä on takana jo kahden kuukauden verran. Vähitellen omat työt ovat alkaneet sujua ja järjestelmät tulla tutuiksi.

Vaikka työnantaja onkin sama, niin tehtävät eroavat jonkin verran Merin viime kesänä esittelemistä valvomohommista. Toimin pääosin sähkömarkkinoiden tasehallinnan tehtävien parissa eli pyrin varmistamaan, että asiakkaan verkoissa kulutetun sähkön määrä vastaa mahdollisimman hyvin samassa verkossa tuotetun ja sinne hankitun sähkön määrää. Lisäksi olen tehnyt jotain pienempiä avustavia hommia, mutta niistä ja päivittäisistä työtehtävistä lisää tarkemmin sitten myöhemmissä kirjoituksissa.

Empower yrityksenä toimii monella eri sektorilla laitosten kunnossapidosta tietoliikenneverkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen ja konserni on jaettu neljään eri divisioonaan, joista itse työskentelen Empower IM Oy:ssä tukkumarkkinatiimissä. Omana asemapaikkana toimii Tampereen konttori Hermiassa mutta Empowerilla on lisäksi useita toimistoja ympäri Suomen sekä läpi vuorokauden toimiva valvomo Porvoossa.

Tässä kaikki tältä erää. Myöhemmissä kirjoituksissa tulen kertomaan enemmän tasehallinnasta, sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta ja Empowerin tiedonhallintadivisioonan toiminnasta.

Hauskaa heinäkuun jatkoa!

Heta

torstai 4. heinäkuuta 2019

Kirjoittajaesittely: Petra Oksa, NRC Group Finland Oy

Tervehdys just sulle!

Olen Petra Oksa ja kirjoittelen kesän aikana tänne muiden blogilaisten joukossa kesätöistäni. Mulla on jo viisi vuotta yliopisto-opintoja takana ja pääaineenani luen ympäristötekniikkaa. Kandivaiheessa luin sivuaineena teollisuustaloutta ja nyt diplomivaiheessa viestintää. Aikaisempaa työkokemusta löytyy erityisesti ympäristöjohtamisesta ja HSEQ-hommista (health, safety, environment, quality). Olen innoissani siitä, että tänä kesänä pääsen laajentamaan osaajaprofiiliani uusien tehtävien parissa.


Kesäni kuluu NRC Group Finlandilla ympäristösuunnittelun hommissa. Aloitin kesäkuun alussa Tampereen suunnittelutiimissä teknisenä harjoittelijana ja hommat jatkuvat ainakin elokuun loppuun. NRC Group Finland on infrarakenteisiin erikoistunut suunnittelutoimisto, rakennusliike ja kunnossapitoyritys. Meidän erikoisosaamistamme ovat rauta- ja raitiotiet ja meidän väkeä voikin nähdä työskentelemässä esimerkiksi Tampereen raitiotieallianssin ja Raide-Jokerin parissa.

Tänä vuonna minulla kävi uskomaton tuuri, sillä minun ei lainkaan tarvinnut hakea kesätyöpaikkaa. Syksyllä NRC Group (silloin vielä VR Track) oli esittelemässä firman toimintaa Ympäristöteekkaripäivillä, jotka järjestettiin Tampereella ja jotka keräsivät yhteen alan opiskelijoita kaikkialta Suomesta. Esittelijöinä NRC Groupilla oli kaksi Tampereen porukan työntekijää, joista toisesta tulikin lopulta esihenkilöni ja toisen kanssa teen tiiviistä yhteistyötä päivittäin. Yrityksen rastilla kerroin rohkeasti kiinnostuksistani ja osaamisestani, ilman sen suurempia suunnitelmia työpaikasta. Täytin myös yhteystietolapun, ja parin viikon päästä puhelimeni soikin ja minua pyydettiin työhaastatteluun. Haastattelun jälkeen prosessi eteni nopeasti ja työsopimus oli allekirjoitettu ennen joululomia. Kannustan siis sinuakin osallistumaan myös kaikenlaiseen opintojen ohella järjestettävään kivaan, koskaan ei tiedä keitä kohtaa tai mitä tilaisuuksia tulee eteen!

Oma työni keskittyy tosiaan suunnittelupuoleen, joten alkukesä on kulunut tiiviisti toimistohommissa paria koulutuspäivää lukuun ottamatta. Kuitenkin Mamban sanoin vielä on kesää jäljellä, joten kyllä tässä työmaallekin ehditään. Tärkeimpinä projekteina kesälle mun työpöydältä löytyy päästölaskennan kehittäminen infraprojektien suunnittelussa ja ympäristöindeksin luominen Suomen rataverkolle. Molemmissa hommissa pääsee kehittämään uutta ja soveltamaan olemassa olevaa tietoa. Jo ensimmäisten viikkojen aikana olen päässyt haastamaan omaa osaamistani ja työskentelemään timanttisten ammattiosaajien kanssa. Näiden hommien lisäksi avustan muissa ympäristösuunnittelun tehtävissä, kuten PIMA-raporttien laatimisessa. Työtehtävistä kuitenkin tarkemmin lisää seuraavissa kirjoituksissa.



Mahtavaa kesää ja palataan asiaan taas pian,

Petra

torstai 27. kesäkuuta 2019

Kirjoittajaesittely: Helmi Viljamaa, Oy Finnrock Ab


Kirjoittajaesittely: Helmi Viljamaa, Oy Finnrock Ab 

Olen Helmi Viljamaa ja yksi tämän vuoden kesäblogin kirjoittajista. Syksyllä mulla alkaa Hervannassa neljäs opiskeluvuosi ja pääaineena minulla on ympäristötekniikka. Olen toista kesää töissä louhinta- ja maanrakennustöiden konsultointiyrityksessä Oy Finnrock Ab:lla. Finnrock tekee myös pöly-, melu- ja muita ympäristömittauksia.  tein kuluneen lukuvuoden aikana myös opiskelujen ohella osa-aikaisena töitä FinnrockillaTää ei ehkä ole ihan tyypillisin yritys mihin ympäristöteekkari päätyy töihin, mutta osoitus siitä, että ympäristötekniikka on paljon muutakin kuin vesienkäsittelyä ja roskisrundia! Kirjoituksissani pääsette tutustumaan miten louhintatöiden ja muiden erilaisten tärinää aiheuttavien töiden ympäristövaikutuksia valvotaan ja hallitaan. 


Kesätöiden lomassa kirjoitan myös kandityötäni, ja sen olisi tarkoitus valmistua kesän aikana, tai no viimeistään syksyllä. Omat mielenkiintoni ja ehkä myös vähän tämä työ on herättänyt kiinnostukseni nimenomaan rakentamisen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Kandivaiheen sivuaineeksi keräsin maanrakennustekniikan opintoja. Minulla ei ole mitään valmista opintokokonaisuutta, vaan keräsin mielenkiintoisista kursseista oman ja hyväksytin sen. Tämä vinkkauksena teille kenelle ei meinaa löytyä täysin valmista sivuainekokonaisuutta! 

Finnrock on Suomen ensimmäinen louhintatöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden konsultointiyritys. Työkohteitamme ovat niin pienet omakotitalojen pohjien louhinnat kuin suuret hankkeet kuten tunneliurakat. Meillä on toimipisteitä ympäri Suomen; Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Finnrock on osa Forcit-konsernia, Forcit on kemianteollisuuden yritys ja Pohjoismaiden johtavin räjähdysaineiden valmistaja. Mä työskentelen pääasiassa Finnrockin Tampereen konttorilla, mutta työpäiviä tulee vietettyä myös Helsingissä ja Jyväskylässä. 
 
Tunnelin louhintaa Länsimetrolle Kuva: Finnrockin arkisto

No konsultointi, mitä se sitten on? Lyhykäisyydessään konsultointi tarkoittaa sitä, että erityisosaamista jaetaan palveluna niille yrityksille ketkä kaipaavat neuvoa ja apua. Finnrockin keskeisimmät palvelut on tärinää aiheuttavien töiden ympäristöselvitykset, riskianalyysit sekä kiinteistökatselmukset, tärinävaimennukset ja mittauspalvelut. Mittauspalveluita meillä on monia, mutta keskeisin on tärinämittaukset. Suoritamme myös melu-, pöly-, ilmanpaine-ja vesimittauksia. Lisäksi Finnrock järjestää louhinta- ja räjäytysteknisiä koulutuksia sekä valvoo ja konsultoi louhintoja. Osaa näistä avaan teille seuraavissa postauksissa! 

Mukavaa kesää!

Helmi