sunnuntai 25. elokuuta 2019

Heipat harjoittelulle

Moro!

Viimeistä viedään blogitekstien ja myös omien työviikkojeni osalta. Ensi viikon perjantaina päätän kesän harjoitteluni ja suuntaan viikoksi pienelle lomalle ennen koulutöiden pariin palaamista. Ensimmäinen kesä varsinaisissa oman alan hommissa on ollut antoisa ja opettava. En ehkä täysin keväällä tiennyt mihin olin tulossa mutta kyllä se työ (ja hyvät perehdyttäjät) opettaa.

kesän ajan hyvin palvellut työpisteeni

Yrityksenä koen Empowerin tarjonneen energiatekniikan opiskelijalle monipuolisen näkökulman voimalaitoksen ulkopuoliseen maailmaan. Töissä olen päässyt näkemään läheltä miten monimutkainen kokonaisuus sähkön toimitus loppukäyttäjälle on. Toimistolla on tavannut ihmisiä muista divisioonista ja kuullut mielenkiintoisia tarinoita tuulivoimaloiden pystytyksestä ja sähköverkkojen ylläpitoon liittyvästä kehitystyöstä, jota Empowerilla jatkuvasti tehdään.

Sähkön tuotanto muuttuu tulevaisuudessa ja sen myötä myös sähkömarkkinat. Perinteinen säätökykyinen tuotanto vähenee ja uusiutuvat mutta sään mukaan vaihtelevat tuotantomuodot kasvavat voimakkaasti. Joustamaton tuotanto asettaa paineita sähköjärjestelmän tasapainon ylläpidolle. Tasehallinnassa energiajärjestelmän murros näkyy varttitaseeseen siirtymisenä. Kun taseselvityksen jakso muuttuu tunnista varttiin pystytään aiempaa paremmin tasapainottamaan yksittäiset verkot. Nykyisellään myös sähköverkkojen  tunnin sisällä tapahtuvat tehopiikit ja niistä aiheutuvat kustannukset eivät välttämättä kohdistu tasapuolisesti niille, joista tehopiikit johtuvat. Varttitase pyrkii jakamaan kustannuksia enemmän aiheuttamisperusteisesti ja tuomaan esille nykyisessä järjestelmässä toisensa kumoavat tehopoikkeamat.

Tasehallinnalle vartin selvitysjaksoon siirtyminen tarjoaa mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita, sillä ohjelmistot ja mittaukset pitää sovittaa uuteen malliin. Lisäksi käsiteltävän datan määrä sekä kaupankäynnin tarve lisääntyy, joka johtaa järjestelmien kehitystarpeeseen erityisesti toiminnan automatisaatioasteen noston osalta. Toisaalta varsinkin hyvin tehty oman verkon tasapainotus palkitaan jatkossa taloudellisesti ja tällä pyritään kannustamaan kulutuksen ja tuotannon joustavuuteen.

aina eivät ennusteet osuneet kohdilleen ja se harmitti
Kokonaisuutena työni on ollut itsenäistä tekemistä asiakkaan palveluiden parissa mutta apua on saanut kysyttäessä. Aika nopeasti ennusteiden tekemiseen muodostui oma rutiini ja  historiatietoja oppi analysoimaan tehokkaalla tavalla. Viikoittain eteen tuli kuitenkin poikkeustilanteita, joiden selvittämiseksi piti nykäistä kollegaa hihasta. Työyhteisö Tampereen konttorilla on ollut hyvä ja apua on jaettu puolin ja toisin. Sain alusta asti paljon vastuuta ja sen koenkin olleen kesän parhain anti. Empower tarjoaa lisäksi hyvin mahdollisuuksia etätyöhön ja muutaman kerran tuli perjantaina lähdettyä hieman aikaisemmin kotiin ja viimeisteltyä ennustukset kotona viikonlopun aikana. Päiväni olen saanut suunnitella vapaasti kunhan seuraavan vuorokauden kulutusennusteet ja tuotantosuunnitelmat ovat olleet järjestelmässä joka päivä viimeistään klo 11.

Tähän päättyy tämän kesän kesätyöblogi. On ollut antoisaa kirjoittaa kokemuksistani ja toivon, että niistä on ollut hyötyä jollekulle. Jos olet kiinnostunut sähkömarkkinoista sekä siitä mitä voimalaitoksen jälkeen energialle tapahtuu kannustan hakemaan rohkeasti Empowerille töihin tulevaisuudessa. Ennen sitä kuitenkin onnea ja jaksamista tulevaan lukuvuoteen kaikille!

- Heta

perjantai 16. elokuuta 2019

Kesä alkaa olla paketissa


Moikka,

niin se kesä vaan etenee vauhdilla, on jo viimeisen blogikirjoitukseni aika. Työt minulla jatkuvat vielä hetken aikaa aina elokuun loppuun asti. Kuitenkin jo tässä vaiheessa huomaan aloittaneeni lankojen päättelemistä ja kesän reflektointia. Lyhyen työrupeaman päättyessä on tärkeää varata aikaa sille, että jättää työnsä sellaisena pakettina, että siihen on jonkun toisen helppo tarttua ja jatkaa siitä mihin on itse jäänyt.

Kuten jo esittelytekstissäni totesin, yksi kesän suurimpia motivaattoreja itselleni oli oman ammattitaidon kehittäminen ja ns. ”uusi aluevaltaus”, ympäristösuunnittelu. Aiempi työkokemukseni painottui vahvasti ympäristöjohtamiseen, joten olin innokas näkemään, millaista suunnittelutyö on todellisuudessa.


turvavarusteet valmiina ensi viikon maastokäynnille!


Edellisessä tekstissä kuvaamani projektit eivät varsinaisesti kehitysluonteensa takia kuulu jokaisen ympäristösuunnittelijan arkeen, mutta samojen teemojen ympärillä pyöritään. Päästölaskenta, pilaantuneiden maiden tutkiminen ja hulevesisuunnittelu nyt ainakin kuulostavat alan opiskelijoiden korvaan tutuilta aiheilta. Aikaisempiin kesiin verrattuna olenkin päässyt hyödyntämään yliopistossa opittua tietoa huomattavasti monipuolisemmin.

NRC:llä työskentely on ollut mielenkiintoista ja opettavaista, kun kokonainen uusi ratamaailma on avautunut työn myötä ihan uudella tavalla. Vitsailin jo ystävilleni siitä, ettei kanssani kannata hetkeen matkustaa junalla, sillä luvassa on varmasti luento Suomen rataverkon tekniikasta ja ympäristön tilasta.

Myös ihan arkipäiväiset työntekoon liittyvät asiat ovat sujuneet kesän aikana jouhevasti. Erityisen positiivisesti minut on yllättänyt työnteon joustavuus. Sekä alku- että loppukesästä jouduin tasapainottelemaan kesätyön ja ylioppilaskuntatyön kanssa, ja sen suhteen ollaan täällä oltu todella ymmärtäväisiä. Muutenkin työn sovittaminen omaan elämään on tehty helpoksi esimerkiksi toimivan etätyökäytännön avulla. Laskettiin tuossa myös toisen harjoittelijan kanssa, että kesän aikana on tullut keiteltyä 400 litraa kahvia ja tauoilla täytetty lähes 20 ristikkoa. Onhan se toimiston arki paljon muutakin kuin niitä asiantuntijatöitä.

ihan yhtä toimivaa työpistettä ei etätöissä saa aikaan

Kesän loppuun saatiin vielä mielenkiintoinen yllätys, kun NRC Group kertoi myyvänsä suunnitteluliiketoimintonsa Swecolle. Niinpä palatessani yliopistomaailman hellään syleilyyn, kesän työkaverini ovat uusien mielenkiintoisten haasteiden edessä. Toivotan heille kaikille oikein hyvää jatkoa ja tsemppiä organisaatiomuutokseen, sillä ne ovat tunnetusti vaativia. Erityiskiitos vielä esimiehelleni ja työtäni ohjanneelle ympäristöasiantuntijalle, ilman teitä olisin ollut aika hukassa.

Jos olisin jotain muuttanut kesässäni, olisin ottanut rohkeasti aikaa lomailuun, ihan vaikka viikon tai kaksi. Nyt töiden päättyessä hyppään taas suoraan muihin tehtäviin, eikä aikaa levolle jää ihan liikaa. Muistakaa huolehtia omasta jaksamisestanne, se on arvokasta! Lopuksi kiitos myös sinulle, joka olet seurannut minun ja muiden kirjoittajien kesää, toivottavasti tykkäsit!

-Petra

ps. jos jäit miettimään jotain, ota ihmeessä yhteyttä! Nykäise hihasta kiltahuoneella tai laita Telegram-viestiä @poksa.

lauantai 10. elokuuta 2019

Kohti viileniä kesäiltoja


Hangossa after sailing -tunnelmissa
aiemmin tällä viikolla 6 mr veneiden MM-kisoissa
Kesä alkaa olla lopuillaan ja mulla on edessä enää lomaa ennen koulun alkua. Mun kulunut vuosi on ollut rankka, ja oonkin päättänyt nauttia ja ladata akkuja rauhassa ennen koulun alkua. Mulle parasta vastapainoa kaikelle on purjehtiminen, joten elokuu on mennyt ja tulee menemään suurimmaksi osaksi vesillä! Tämän vuoksi kandityönikään ei valmistu ajallaan, mutta on nyt pakko kuunnella omaa kehoa. 

Tässä postauksessa kerron teille esimerkkiprojektin myötä mitä kaikkea Finnrockilla teen. Todellisuudessa en ole tämän kyseisen projektin kaikissa vaiheissa ollut itse mukana, mutta kaikkia osavaiheita olen kyllä tehnyt muiden projektien merkeissä.

Alkukesästä vein tärinämittarit Pirkkalaan, jonne ollaan laajentamassa tietä. Alueen louhinnan on tarkoitus alkaa seuraavan viikon maanantaina ja mittarien tulee olla asianmukaisesti kiinnitettynä ennen töiden alkua, jotta jo ensimmäisen jysäyksen tärinät saadaan rekisteröityä. Useimmiten paukautetaan ensin koepaukut ja seurataan sen tärinät. Koepaukun tärinöiden avulla louhija saa kokemuksensa myötä tietoa maan alla olevasta kalliosta. Onko kallio ehjä, ruhjeinen tai edes yhtenäinen? Tärinämittauksessa mittarin anturiosa kiinnitetään kantavaan rakenteeseen, useimmiten rakennuksen kulmaan tai kellariin. Anturiosa yhdistetään tiedonkeruulaitteistoon kaapeleilla ja pidetään huoli, että laite saa yhteyden satelliittien kautta serveriin. Mittaristo toimii joko omalla akullaan, ulkoisella akulla tai saa virran verkkovirrasta. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, tärinämittarimme ovat etäluettavia. Me ja louhija pystyy seuraamaan mittaustuloksia reaaliajassa, joko automaatti tekstiviestillä tai nettipalvelun kautta.

Projektiin usein liittyy muutakin kuin mittareiden asennus rakenteisiin. Mittarit tulee huoltaa ennen kentälle vientiä ja pitäähän meidän tietää minne ne mittarit tulisi asentaa. Ennen tärinämittausta teemme myös useimmiten ympäristöselvityksen ja riskianalyysin, joissa selvitetään lähialueen rajoittavat tekijät louhinnalle. Tällaisia rajoitteita voi olla esimerkiksi lasiseinäinen rakennus, asutus, tärkeä tieosuus, tärinäherkät laitteet tai toiminnot, kuten automaattirobotit tai päiväkoti (päiväuni aikaan ei saisi räjäytellä). Louhija saa raportista tärkeää informaatiota työmaan läheisyydestä löytyvistä toiminnoista ja suunnittelee työn raportin avulla ympäristön vaatimien rajojen mukaan. Ja me saamme itsellemme tärinämittareiden asennuspaikat ja rakennekatselmusten alueen.

Tärinämittarin paristojen vaihto kuuluu perushuoltotoiminpiteisiin ennen mittarin kentälle vientiä.

Kiinteistöjen rakennekatselmukset suoritetaan yleensä noin 50 metrin säteellä työmaasta. Katselmoinnin tarkoituksena on pyrkiä vähentämään tarpeettomia erimielisyyksiä siitä, onko kiinteistöihin syntynyt uusia vikoja töiden aikana. Katselmusten yhteydessä usein tärinäeristämme herkät laitteet. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi serveriräkit, pöytätietokoneet ja useimmat sairaalalaitteet. Katselmusten teettäminen on vapaaehtoista ja tilaajana toimii urakoitsija tai rakennuttaja. Louhintojen jälkeen suoritetaan loppukatselmukset, jolloin tarkastetaan mahdolliset tärinän aiheuttamat vauriot. Katselmuksissa tarkastetaan rakennukset kantavat rakenteet ja niiden muutokset. Rakenteiden halkeamat syntyvät, kun rakenteiden kuormituksien aiheuttamat jännitykset ylittävät materiaalin lujuuden.
Noin 3-4 mm pystyhalkeama ja vaakasuuntainen 1 mm hiushalkeama eräässä kohteessa

Tärinä on vain yksi halkeamien synnyttäjä, useimmiten syynä on lämpötila- ja kosteuserot tai suunnittelu- ja työvirheet rakennusvaiheessa. Voittekin kotona tai työpaikalla tuijotella seiniä ja kattoa, löytyykö halkeamia? Tyypillisiä paikkoja ovat sisätiloissa huoneen kulmat sekä ovien ja ikkunoiden pielet.

Louhintatöiden päätyttyä tärinämittarit noudetaan pois ja huolletaan. Tärinämittaustuloksista laaditaan raportti, josta löytyy mittauspaikat ja suurimmat mitatut tärinätulokset. Tärinämittaustuloksia verrataan louhijoiden pöytäkirjaan, koska joskus tärinämittari voi reagoida, vaikka oven paiskaukseen. Katselmuksissa saadut raportit arkistoidaan Finnrockin omiin arkistoihin ja myös lähetetään kiinteistöjen edustajille ja tilaajalle tarkastettavaksi.

Tärinämittaustuloksien tulkinta vaatii läpikäyntiä. Tärinämittari rekisteröi kaikki tärinät, joten oven pamaukset ja mittarin häiriöt poistetaan

Työssä yhtenä raamattuna toimii Rakennusinsinööriliiton julkaisu 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät, jonka on perusta faktatiedoille. Julkaisusta löytyvät ohjearvot tärinälle osoittavat tärinän voimakkuutta (mm/s), jota terve rakenne kestää. Ohjearvoon vaikuttavat rakennuksen perustustapa, maaperä ja etäisyys tärinän syntypaikkaan ja tärinän syy (louhinta/paalutus). Yleinen kuulemani huolen aihe on: “Tärisee niin kovaa, että ikkunatkin helisevät”. Ikkunoiden helinä on useimmiten seurausta ilman kautta tulevasta ääni- tai ilmanpaineaallosta, joka voidaan havaita jopa 1-2 km etäisyydellä työmaasta. Tärinä vaimenee tehokkaasti kallio- ja maaperässä. Ongelmallisimpia alueita ovat pehmeät maaperät, joissa tärinän vaikutukset ulottuvat pidemmälle. (Vuolio 1991) Huonokuntoisille rakennuksille tärinän ohjearvo määritellään aina tapauskohtaisesti, ja tämä vaatii ammattitaitoa. Tällä alalla hyvin moni asia on kokemus ja perimäpohjaista. Finnrockin historiassa moni tietotaito on siirtynyt historian saatossa eteenpäin nuorille tekijöille, ja niin on osakseen nykyäänkin, koska aivan kaikesta ei löydy kirjallisuutta.

Kasa hyödyllistä kirjallisuutta Tampereen konttorin koulutustilassa

Olen itse Finnrockilla päässyt työskentelemään projektien kaikissa vaiheissa. Normaalin työpäivän aikana on tekemisissä usean projektin merkeissä. Projektit ovat eri vaiheissa, joten työpäivät eivät tunnu tylsiltä koska tekeminen on monipuolista.  Aamupäivä voidaan olla kentällä suorittamassa rakennekatselmuksia kiinteistöihin, lounaan jälkeen kirjoittaa raportteja tai sopia tuleville viikoille katselmuksia ja kotiin lähtiessä voi hakea tärinämittarin työmaalta, jossa louhinnat ovat jo ohi. Ehkä mieleenpainuvin päiväni Finnrockilla oli kesäkuun puolessa välissä, kun noudin Jyväskylän ympärikunnista yhteensä yli 10 mittaria (en muista enää tarkkaan) ja katselmoin 4 omakotitaloa. Päivä tuntui loputtomalta eikä autoonkaan olisi mahtunut enää yhtäkään mittaria. Sinä päivänä ajoin 470 kilometriä ja onneksi päiväni viimeisessä kohteessa valtatie 4:n työmaakopilla Joutsassa asiakas tarjosi minulle kahvit ja munkin, muuten en olisi ehkä kotiin asti jaksanut!

Mersun takakontin täyttyessä, jouduin lastaamaan mittareita myös jalkatiloihin. Oli pikkasen täyttä...

Toivottavasti teistä oli mukava kuulla millaista ympäristöteekkarin on työskennellä louhintatöiden konsultointifirmassa. Mikäli haluatte kuulla lisää mun kokemuksista Finnrockilla tulkaa rohkeasti kysymään killassa tai laittakaa telegramissa viestiä @helmisimpukka

Muistakaahan tekin huolehtia omasta hyvinvoinnista ja levätä ennen koulun alkua. Mukavaa loppukesää ja nähdään pian!

Lähteet:
Vuolio, 1991, Räjäytystyöt, Suomen maarakentajien keskusliitto



maanantai 5. elokuuta 2019

Ennustajaeukon kesäkuulumiset

 Moi!

Heinäkuun helteet ovat takanapäin ja on aika kurkistaa työtehtäviini Empowerilla. Päiväni kuluvat tasehallinnan tehtävissä ja noudattavat pitkälti samaa kaavaa päivittäistekemisten parissa. Ensin kuitenkin lyhyt katsaus sähkömarkkinoihin.

Sähkömarkkinoiden osapuolia ovat tasevastaavat (BRP; balance responsible party), sähkönmyyjät (RE, retailer), sekä kantaverkkoyhtiö (TSO, transmission system operator) ja verkkoyhtiöt. Kantaverkkoyhtiönä meillä Suomessa toimii Fingrid ja sen tehtäviin kuuluu muun muassa ylläpitää kantaverkkoa ja varmistaa sähköjärjestelmän toimivuus.

Jokaisen sähkömarkkinoiden toimijan on huolehdittava sähkötaseestaan eli siitä, että omassa verkossa kulutetun ja sinne tuodun sähkön määrä vastaa toisiaan tuntitasolla. Koska tämä ei käytännössä ikinä toteudu, hoitaa ylätasolla Fingrid koko sähköverkon hetkellisen tasapainotuksen säätösähköllä ja reserveillä. Näin varmistetaan, että sähköverkon tasapaino ja sen myötä verkon taajuus pysyy jatkuvasti sallituissa rajoissa.

Tasesähkön hinta kesäkuun alussa
Kun käyttötunti on ohi, on taseselvityksen aika. Suomessa taseselvityksen hoitaa eSett Oy, joka muun muassa määrittää jokaiselle tasevastaavalle tasepoikkeaman ja laskuttaa sen. Sähkötase käsitellään erikseen kulutukselle ja tuotannolle ja kummankin taseen poikkeamasta tulee kustannuksia tasesähkön hinnan mukaan. Käytännössä siis tasevastaava maksaa Fingridille tai saa Fingridiltä rahaa sen mukaan mitä Fingrid on joutunut verkon tasapainotuksessa maksamaan, kun tasevastaavan lupaus tuotannosta tai kulutuksesta ei ole pitänyt paikkaansa. Hinta voi nousta korkeaksikin (4.6. klo 9, 3000 /MWh), jos tunnilla aktivoidaan kalliita säätötarjouksia. Silloin täytyy vain toivoa, että oman asiakkaan tase ei ole kulutuksen osalta miinuksen puolella.

Mitä tasehallinta sitten on? Se on lyhykäisyydessään toimia, joilla pyritään etukäteen varmistamaan, että tietyllä ajanhetkellä sähköverkkoon ostetun ja tuotetun sähkön määrä vastaa myytyä ja kulutettua sähkön määrää. Lisäksi tasehallinnalla pyritään minimoimaan tasesähköstä johtuvia kustannuksia. 

Omat tehtäväni tämän kesän aikana ovat olleet asiakkaan kulutusennusteiden teko ja tuotantosuunnitelmien päivitys sekä taseselvityksen pienet toimet. Hyvin tehdyillä kulutusennusteilla asiakas pystyy ennakoimaan seuraavan päivän ostotarvetta ja tasaamaan tasettaan etukäteen Spot-markkinoilta hankitulla sähköllä, joka on usein edullisempaa kuin tasesähkö.

Tuotantosuunnitelmien osalta asiakas toimittaa meille tiedon voimaloidensa ajosuunnitelmista ja me varmistamme, että ajantasaiset tiedot on ilmoitettu tarvittaville tahoille ja että yllättävät muutokset päivitetään järjestelmään nopeasti.

Ennusteiden tekemiseen Empowerilla käytetään EnerimEMS Forecast- ohjelmistoa, joka muodostaa jokaiselle verkolle oman kulutuskäyrän, jota minä voin sitten oman näkemykseni mukaan vielä muokata. Ohjelma ottaa laskennassaan huomioon tulevan päivän lämpötilan, valoisuuden sekä tietysti kulutustoteumien historia-arvot muutaman vuoden ajalta. Itse taas kerään EnerimEMS- järjestelmästä eri raporteista verkkojen päiväkohtaisen toteuman sekä keskilämpötilan edellisiltä viikoilta excel-taulukkoon, johon olen myös ennustushetkellä merkinnyt lopullisen ennustetun kulutuksen. Näitä tietoja vertailemalla näen miten kokonaiskulutus vaihtelee lämpötilan mukaan ja onko viime aikoina tapahtunut joitain systemaattisia alenemia tai kasvuja yleisessä tasossa. Esimerkiksi juhannuksen jälkeen huomasi selvästi toteumista miten lomien alkaminen vaikutti kokonaiskulutuksen laskuun ja tämä piti osata ottaa tulevina viikkoina huomioon.

Ennusteohjelmiston näkymä

Tässä työssä on konkreettisesti nähnyt miten omat toimet vaikuttavat asiakkaan talouteen ja se on motivoinut tekemään vielä enemmän töitä tarkkojen ennusteiden eteen. Olen voinut pitkin kuukautta erilaisten EMS-järjestelmästä löytyvien laatumittarien avulla seurata tasesähkökustannusten muutoksia ja ennusteiden tarkkuutta ja tehdä niiden pohjalta tarvittavia muutoksia. Viimeisen kuukauden pyörähtäessä käyntiin on ollut ilo huomata miten paljon olenkaan kesän aikana oppinut sähkömarkkinoista ja kehittynyt työssäni.

Jos sähkömarkkinat kiinnostavat enemmän, suosittelen selailemaan esimerkiksi Fingridin sivuja, josta löytyy paljon tietoa asiasta. Lisäksi itse olen kokenut hyödylliseksi Energiatalous-kurssilla oppimiani asioita ja kuullut paljon hyvää Sähkömarkkinat-kurssista.

Heta

keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

hellettä ja hiilidioksiidipäästöjä


Terveisiä taas täältä rautatiemaailmasta. Kesä on mennyt niin vauhdilla, ettei sitä meinaa huomata ja nyt on jo yli puolet kesätöistä takana päin! On siis hyvä hetki katsahtaa vähän tarkemmin niitä tehtäviä, joita olen päässyt tekemään kesän aikana.

Kuten hyvin voi kuvitella, infra-ala, mukaan lukien rataverkon rakentaminen ja ylläpitäminen, on melkoisen paljon ympäristöä kuormittavaa toimintaa. Niinpä on erityisen tärkeää, että alan yritykset kantavat vasuunsa toiminnan ympäristöystävällisyydestä. Kestävä toiminta on elinehto myös NRC Groupille ja ympäristöasioiden kehittäminen on aina ajankohtaista. Tässä kohdassa minä astun kuvaan, sillä minut otettiin kesätöihin kehittämään yrityksen ympäristöpalveluja kahden eri kokonaisuuden voimin.

Toinen projekteistani koskee junaradan ympäristöolosuhteiden ja -ominaisuuksien kuvaamista ympäristöindeksin muodossa. Projektin tavoitteena on, että kaikille Suomen rataosuuksille voitaisiin antaa johdonmukainen ympäristöindeksin arvo, joka kuvastaisi monipuolisesti radan ympäristön tilaa ja ympäristövaikutuksia. Radanpidossa on huomattava määrä erilaisia ympäristöasioita, jotka tulee huomioida selvityksin, mittauksin, raportein ja monin muin tavoin. Tästä seuraa se, että tietoa on todella paljon, mutta yleiskuvaa tilanteesta on vaikeaa muodostaa perehtymättä laajaan asiantuntija-aineistoon. Siispä indeksin tarkoituksena olisi olla tietyllä tapaa yksinkertaistettu yhteenveto tietyn rataosan ympäristön tilasta, joka helpottaisi ympäristöasioiden huomioimisen päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Kuvitteellisessa tilanteessa esimerkiksi radan peruskorjauksen yhteydessä  voisi kuka tahansa nähdä ympäristöindeksistä sen, että tietyn rataosan pohjavesirakenteet ovat tulossa elinkaarensa päähän, ja ne täytyy uusia projektin yhteydessä. Kuten jo mainitsin, huomioitavia tekijöitä on paljon, indeksin parametrit liittyvät esimerkiksi meluun, tärinään, maaperän kuntoon, pohjavesiin, luonnonsuojelualueisiin ja moneen muuhun tekijään. Mitään pohjaa tälle projektille ei ennestään ole, vaan olen päässyt kehittämään asioita täysin nollasta. Tilannetta lähdettiin lähestymään pilottiprojektin kautta, eli kaikki ideat testataan käytännössä soveltamalla niitä erään rataosan ympäristöindeksin määrittämiseen.

Toinen projekti taas käsittelee infrarakentamisen päästölaskentaa. Tällä hetkellä Suomessa ei vaadita päästölaskentaa infraprojektin missään vaiheessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa laskelmat pitää tehdä suunnitteluvaiheessa ja Norjassa jo tarjousvaiheessa. Kaikki merkit viittaavat siihen suuntaan, että myös Suomessa laskennan suorittaminen yleistyy, ja kenties jossain vaiheessa sitä myös velvoitetaan suunnittelijoilta ja rakennuttajilta.

Infraprojektien päästölaskenta onkin melko monimutkainen kokonaisuus, sillä projektit ovat usein pitkiä ja laajoja, suunnittelu jakautuu moneen vaiheeseen ja projektin eri osien välillä on päällekkäisyyksiä. Konkreettista laskentaa mietittäessä haasteeksi osoittautuu myös käytettyjen tuotteiden erikoisuus. Ratarakentamisessa käytetään niin omaleimaisia tuotteita, ettei niille löydy valmiiksi laskettuja co2-kertoimia mistään tietokannasta. Paljonko päästöjä syntyy esimerkiksi ratavaihteen tai opastinjärjestelmän rakentamisesta?

Meille on tärkeää, että laskennan tulokset ovat luotettavia ja muiden alan toimijoiden kanssa vertailtavissa, jotta niistä olisi aidosti hyötyä niin meille kuin projekteillekin. Toki tarvittavia tietoja voisi vähän googlailla ja arvailla, mutta silloin tuloksemme eivät olisi minkään arvoisia. Niinpä olen lähestynyt projektia selvittämällä, minkälaisia laskentatyökaluja on jo nyt olemassa ja tutustumalla niiden toimintaan. Hyvän laskentatyökalun tärkeimpiä kriteerejä meille ovat standardienmukaisuus (näistä aiheista löytyy useampiakin standardeja, esimerkiksi SFS-EN ISO 14040 ja SFS-EN ISO 14044 elinkaariarviointiin liittyen, sekä SFS-EN 15804 Kestävään rakentamiseen liittyen), laajat ja luotettavat päästötietokannat, sekä muokattavuus meidän tarpeisiimme.


Näiden projektien lisäksi olen päässyt tutustumaan myös hieman perinteisempiin ympäristösuunnittelun tehtäviin, kuten PIMA-tutkimusten tekemiseen ja infraprojektien vaatimiin YVA-selvityksiin. Kahvipöydässä sen sijaan pääsee viettämään aikaa eri osastojen suunnittelijoiden kanssa, ja olenkin oppinut kuinka monipuolista radan suunnittelu ja rakentaminen onkaan. On rata-, katu-, geometria-, viher- ja vaikka mitä muuta suunnittelua, joka kaikki tehdään meillä oman katon alla tiiviissä yhteistyössä.

Jos sulla on kysymyksiä mun kesähommista, niin laita ihmeessä kommenttia tähän alle, vastailen oikein mielelläni. Toivottavasti kesä on kohdellut sua hyvin, nauti helteistä! (tai vaikka kirjaston tai kahvilan ilmastoinnista, jos se on enemmän sun juttu)

-Petra

tiistai 16. heinäkuuta 2019

Täällä tärisee jokin muu kuin krapula

Tällä kertaa perehdyn louhinnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja niiden hallintaan. En kauheasti mene syvälle itse louhintatapoihin, koska Finnrock ei suorita louhintoja. Yrityksessämme on kyllä työntekijöitä, jotka ovat ennen olleet louhijoita ja hyödyntävät laajaa kokemustaan louhintakohteiden konsultoinnissa. Mutta lyhykäisyydessään louhinnassa kallioon porataan ensin rei’iät joihin laitetaan räjähdeainetta. Räjähteen energiasta merkittävin osa menee kallion rikkoutumiseen ja siirtämiseen, mutta osa ilmenee tärinänä ja lämpönä ympäristöön.

Kallioisille maille louhitaan tällä hetkellä paljon; rakennuksia, uusia teitä, maakaasuputkia ja muuta kunnallistekniikkaa. Kasvava tilantarve ja liikenne ovat lisänneet louhinnan tarvetta, tästä hyvänä esimerkkinä on Rantatunneli, Tampereen Raitiotie ja Sulkavuoren maanalainen jätevedenpuhdistamo. Kun louhintoja suoritetaan lähellä ihmisten ja eläinten elinympäristöä tulee töiden teossa olla erityisen varovainen. Suuri vaaratekijä on kiven heitto tai sinkoutuminen, joka estetään sopivalla panostuksella ja huolellisella kentän peittämisellä. Muita ympäristöön välittyviä haittoja ovat tärinä, melu ja pöly. Lähtökohtaisesti ympäristöön välittyviä haittoja voi aina vähentää, mutta se lisää useimmiten rakennuskustannuksia, eikä haitoista juuri koskaan kokonaan pääse täysin eroon.

Finnrock suorittaa ympäristövaikutusten valvontaa louhintatyömailla mutta myös paalutus- ja muiden maanrakennustöiden yhteydessä. Keskeisin palvelumme on tärinämittaukset.

Katsastamassa miten Turun toriparkki etenee. Meidän firma valvoo työmaan tärinöitä. Tällä hetkellä ympäristössä on 10 mittaria.

Paalutuksesta ja esimerkiksi tiivistyksestä välittyvät tärinät ovat taajuudeltaan 5-40 Hz, joka on erilaisempaa kuin hetkelliset kallion räjäytykset. Etenkin lähietäisyydellä räjäytyksen aiheuttama tärinä on taajuudeltaan laajakaistaista ja vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Etäisyyden kasvaessa korkeat taajuudet vaimenevat nopeammin kuin matalat. (RIL 253-2010 s. 41) En ole vielä mikään guru näissä vaikka vuoden olenkin työskennellyt yrityksessä. Opin asioista jatkuvasti joka päivä ja toivottavasti te opitte, että myös muulloinkin kuin tentissä ja krapulassa tärisee.


Tärinämittari ja Finnrockin oma olut Kertalaaki APA (Kuva: Antti Rahko)

Lähtökohtaisesti mitä suurempi räjähdemäärä räjähtää sitä enemmän tärisee. Louhinnan aiheuttamaa tärinää voidaan vähentää suunnittelemalla louhinta hyvin ja pienentämällä esimerkiksi reikäkokoa. Tärinän ohjearvot määritetään Rakennusinsinööriliiton julkaisun RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaisesti (tästä lisää ensi postauksessa). Mikäli ympäristössä tärinää ei sallita ollenkaan, voidaan kalliota siirtää esimerkiksi kiilaamalla tai paisuvalla sementillä. Tärinää valvotaan perustuksiin asennettavalla tärinämittarilla. Tärinämittarit koostuvat anturista, joka asennetaan kantavaan rakenteeseen ja tiedonkeruulaitteesta, joka vastaanottaa mittaustulokset ja lähettää ne palvelimeen, jossa käsittelemme ja tulkitsemme tuloksia. Mittarimme ovat etäluettavia, joten ne voi ohjelmoida lähettämään louhijalle tekstiviestillä mitatut tulokset välittömästi räjäytyksen jälkeen. Samoin me saamme reaaliajassa tiedon, jos mittarista on loppumassa akku tai muisti alkaa olemaan täynnä. Näin takaamme, että mittaus on jatkuvaa ja luotettavaa.


Tärinämittauslaitteisto ulkoisella akulla sähkölinjan pilarissa. Tyypillisesti mittaukset suoritetaan rakennusten sokkelista.

Finnrock tarjoaa myös melu- ja pölymittauksia. Räjäytyksestä aiheutuva melu on lyhyt ja voimakas, ja mikäli melua arvioitaisiin yleisten dBA-raja-arvojen mukaan ei asutusalueella saisi räjäyttää ollenkaan (Vuolio & Halonen 210, s. 340). Räjäytyksestä aiheutuvan melun mittaamiseen käytetäänkin piikkimelutason raja-arvoja (Puolustusvoimat 2005 s. 6). Työmailla merkittävin melu syntyy porauksesta, murskauksesta ja lastauksista. Työmailla ääni on pistemäinen lähde ja se vaimenee geometrisesti. Ääniaallon etenemiseen vaikuttaa maastonmuodot, sääolosuhteet ja kasvillisuus. Melusta aiheutuvaa haittaa vähennetään meluvallien rakentamisella, laitteiden kunnossapidolla ja melua aiheuttavat työt suoritetaan päiväsaikaan.

Pölymittauslaitteisto
Pölyä syntyy mekaanisessa rikkomisprosessissa, useimmiten murskauksessa, porauksessa ja lastauksessa. Myös maanrakennustyöt ja työmaaliikenne pöllyttää pieniä ilman mukana kulkevia kiinteitä hiukkasia. Pölyllä on ihmisille ja luonnolle haitallisia vaikutuksia. Kivipöly hengityksen myötä kehoon päästessään on terveydelle vaarallista. Pöly likaa pintoja niin kasvien pintoja kuin rakennettua ympäristöä, ja pöly voi vahingoittaa herkkiä laitteita. Pölyä torjutaan estämällä pölyn pääsyä ilmaan suojaamalla alue tai keräämällä se talteen. Pölyä voidaan myös sitoa veden avulla.

Melu- ja pölylähteiden sijoittelulla voidaan minimoida ympäristöön aiheutuvia haittoja. Melulle ja pölylle on omat asetuksissa säädetyt raja-arvot, joita työmailla täytyy noudattaa. Myös terveydensuojelu- ja ympäristönsuojelulakien avulla estetään työmaata aiheuttamasta merkittävää haittaa sivullisille. Finnrock mittaa melu- ja pölyarvoja työmaakohteiden läheisyydessä ja valvoo että arvot ovat viranomaisen asettamalla tasolla. Minua kiinnostaa ympäristöteekkarina nimenomaan melu- ja pölymittaukset, mutta en vielä ole kovin monelle keikalle päässyt mukaan. Etenkin melun eteneminen ja mallinnus on aivan täysin jotain rakettitiedettä itselleni vielä, joten koulun penkillä pitäisi opiskella lisää aaltoliikkeestä.

Seuraavassa postauksessa kerron yhden projektin myötä mitä kaikkea työpäiviini tyypillisesti sisältyy.

Mukavaa kesää!

Lähteet:
Puolustusvoimat. 2005. Ohje, raskaiden aseiden ja räjähteiden ympäristömelun arviointiohje
RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Suomen rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
Vuolio, R & Halonen, T. 2010. Räjäytystyöt. Helsinki: Suomen Rakennusmedia Oy.

lauantai 13. heinäkuuta 2019

Kirjoittajaesittely: Heta Norblad, Empower IM Oy

Moro!

Olen Heta Norblad, viidettä opiskeluvuotta syksyllä aloitteleva energiatekniikan opiskelija ja tämän kesätyöblogin kolmas kirjoittaja. Opintoni ovat siinä vaiheessa, että kandi olisi tarkoitus paketoida syksyn aikana valmiiksi ja samalla aloitella maisterivaiheen opintoja. Sivuaineena olen lukenut kandissa materiaalitekniikkaa ja tarkoituksena on valita maisterivaiheen sivuaineeksi automaatio. Minua energia-alalla kiehtoo eniten sen monipuolisuus ja yhteiskunnallinen tärkeys ja toivon tulevaisuudessa pääseväni tekemään töitä muuttuvien energiamarkkinoiden parissa. Tänä kesänä onkin ollut antoisaa päästä näkemään läheltä miten esimerkiksi kasvavan tuulivoiman tuotannon vaihtelut vaikuttavat sähkömarkkinoihin.

Tämän kesän olen töissä Empowerilla, jonka muistatte ehkä viime vuodelta Merin kirjoituksista. Päädyin hakemaan alkukeväästä avoinna olleeseen harjoittelijan paikkaan löydettyäni ilmoituksen Empowerin sivuilta. Työhakemuksen kirjoitin maaliskuun alussa ja muutaman viikon päästä sain soiton ja kutsun työhaastatteluun. Haastatteluun jälkeen ei kulunut kauaa, kun olin kirjoittanut työsopimuksen ja varmistanut itselleni ensimmäisen oman alan kesätyön. Toukokuussa aloitin hommat innokkaana ja nyt töitä on takana jo kahden kuukauden verran. Vähitellen omat työt ovat alkaneet sujua ja järjestelmät tulla tutuiksi.

Vaikka työnantaja onkin sama, niin tehtävät eroavat jonkin verran Merin viime kesänä esittelemistä valvomohommista. Toimin pääosin sähkömarkkinoiden tasehallinnan tehtävien parissa eli pyrin varmistamaan, että asiakkaan verkoissa kulutetun sähkön määrä vastaa mahdollisimman hyvin samassa verkossa tuotetun ja sinne hankitun sähkön määrää. Lisäksi olen tehnyt jotain pienempiä avustavia hommia, mutta niistä ja päivittäisistä työtehtävistä lisää tarkemmin sitten myöhemmissä kirjoituksissa.

Empower yrityksenä toimii monella eri sektorilla laitosten kunnossapidosta tietoliikenneverkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen ja konserni on jaettu neljään eri divisioonaan, joista itse työskentelen Empower IM Oy:ssä tukkumarkkinatiimissä. Omana asemapaikkana toimii Tampereen konttori Hermiassa mutta Empowerilla on lisäksi useita toimistoja ympäri Suomen sekä läpi vuorokauden toimiva valvomo Porvoossa.

Tässä kaikki tältä erää. Myöhemmissä kirjoituksissa tulen kertomaan enemmän tasehallinnasta, sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta ja Empowerin tiedonhallintadivisioonan toiminnasta.

Hauskaa heinäkuun jatkoa!

Heta