Kirjoittajaesittely: Anna-Reetta Eilola, Alfa Laval Aalborg Oy

Moi! Täällä kirjoittelee Anna-Reetta Eilola eli Rensku, ensi syksynä neljättä vuotta aloitteleva energiateekkari.

Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Haapajärveltä. Käsitykseni energiatekniikasta ennen opiskelujen aloittamista oli sellainen, millaisena haapajärvinen lukiolainen energiatekniikan voi nähdä. Kotikodin maiseman horisontissa pyörii muutama tuulimylly ja niistä käydään säännöllisesti vääntöä Facebook-ryhmissä. Sitten on myös olemassa lämpölaitoksia ja ainakin mummulaan tulee sieltä lämpö. Meillä on maalämpö ja ennen sitä meillä poltettiin pellettiä. Oulussa tehdään paperia ja sen takia siellä haisee. Kotikodista noin kymmenen kilometrin päässä menee iso voimalinja. Jotkut kaverit tekee kesäisin yötä päivää töitä, kun on hyvä keli. Turvetta on meinaan vaikeaa nostaa sateella.

Tulin Tampereelle suoraan lukiosta tietämättä juurikaan, millaiseen junaan sitä tulikaan hypättyä. Ympäristöasiat, tekniikka ja muu maailman meno ovat kiinnostaneet minua aina, joten ympäristö- ja energiatekniikan opiskeleminen kuulosti lukiolaisen mielestä oikein hyvältä vaihtoehdolta. Ja sitähän se tosiaan olikin! Pitkä matka ollaan tultu niistä lukiovuosista ja uskon edelleen, että jollain tasolla energiatekniikka on oma juttuni. Nykyään innostun jokaisesta horisontissa siintävästä savupiipusta, hyvin kirjoitetusta ydinvoimauutisesta ja energiapoliittisesta kahvihuonekeskustelusta. Sitä en tiedä, onko innostuminen seurausta opinnoista vai olisiko syy sittenkin se, että kiltahuoneen kahviseura tekee kaltaisekseen.

Otin energiatekniikan rinnalle sivuaineekseni automaatiotekniikan. Nopeasti huomasin, kuinka nämä kaksi tekniikan alaa kulkevat käsi kädessä. Hyvä esimerkki on energiaverkkojen kapasiteetin sääteleminen kulutuksen mukaan. Sähkö-, lämpö- ja höyryverkoissa näitä säädellään vähän eri aikatasoissa. Sähköverkon säätely on kaikista tarkinta, sillä sähköverkon taajuutta on ylläpidettävä. Oman haasteensa sähköverkkojen säätämiselle luovat uusiutuvat energiamuodot, joiden tuotanto ei ole säädeltävissä. Toisaalta taas pienemmässä mittakaavassa pitkälle edistetyllä säätötekniikalla ja optimoinnilla voidaan parantaa energiatehokkuutta erilaisissa prosesseissa. Tällä hetkellä suurimmat kiinnostuksen kohteeni yhdistävät energiatekniikkaa ja automaatiotekniikkaa. Tänä kesänä pääsen töissäkin hyödyntämään tietojani molemmista tekniikan osa-alueista. Sain myös pari viikkoa sitten varmistuksen sille, että vaihdan kandivaiheen jälkeen automaatiotekniikan pääaineekseni. Energiatekniikkaa en siltikään jätä, vaan rakennan siitä kattavan sivuainekokonaisuuden.

 

Tiesitkö jo, että Rauma on kiva kesäkaupunki ;)

Syy, jonka takia luet tätä kirjoittamaani tekstiä, on todennäköisesti minun tämän kesän kesätyöt. Teen kesän töitä Raumalla Alfa Laval Aalborg Oy:lla Technology-tiimissä eli tuotekehityksen parissa. Alfa Laval Aalborg suunnittelee ja toimittaa lämmön talteenottojärjestelmiä sekä  poltinkattiloita voimalaitoksiin, prosessiteollisuuteen ja laivoihin. Alfa Laval Aalborg voi olla ennestään tuttu yritys excursiolta, RekryLABista tai vaikkapa viime kesän kesätyöblogista. Lupaan, että seuraavissa kahdessa postauksessa raotan enemmän ovea meidän toimiston maailmaan ja kerron tarkemmin kesän työtehtävistäni. Seuraavaa postausta odotellessa voi käydä vilkaisemassa Alfa Lavalin uusin kesätyöhakuvideo: https://www.youtube.com/watch?v=X-B6qQFzSp0

Ps. Viime vuoden kesätyöblogin Siiri on myös tänä vuonna Alfa Lavalilla, tänä vuonna Cruise-tiimissä!

Kivaa alkanutta kesää!
<3:lla Rensku